”Nameless” , created by OutiPöyry, from brand pixabay on Canva.com
Petteri Orpon luotsaama hallitus julkaisi nyt huhtikuun lopulla puoliväliriihen neuvottelujen tulokset; luvassa on mm. veronalennuksia tulo- ja yhteisöveroon leikkauksia kehitysapuun ja valtionhallintoon sekä satsauksia on puolestaan tulossa koulutukseen ja puolustusmenoon. Ketkä ovat suurimmat hyötyjät ja ketkä suurimmat häviäjät – tämä asia selviää kattavasta artikkelistani!
Veronkevennykset
Veroja kevennettiin nyt huomattavalla mittakaavalla; olennaisimmat veronalennukset kohdistuivat ansiotuloon, marginaaliveroasteeseen ja yhteisöveroon.
Ansiotulo. Hallitus keventää ansiotulon verotusta suunnilleen miljardilla eurolla. Työn verotus alenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 650 miljoonaa euroa 2027.
Todellinen muutos tulee ansiotuloveron korkeimpiin marginaaliveroihin; ylintä marginaaliprosenttia lasketaan 52 prosenttiin ja tähän suurituloisimpia eniten koskevaan veronalennukseen kuluu 335 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 100 000 euroa tienaavalla marginaaliveroprosentti tipahtaa kerralla noin 59 prosentista 52 prosenttiin. Vuodessa tämä tarkoittaa käytännössä noin 600 euroa pienempää verotusta.
Iltasanomien artikkelista näkee miten paljon tuloverot laskevat jatkossa; esimerkiksi 2000 euroa kuussa bruttona tienaavan tuloverot vähenevät 180 euroa vuodessa, 3000 euroa tienaavan tuloverot 380 euroa ja 5000 euroa tienaavan verot 250 euroa vuodessa. Ylimmän marginaaliveron raju lasku näkyy selkeästi; esimerkiksi 10 000 bruttona kuussa tienaavilla tuloverot vähenevät jo 1,9 % eli 2380 euroa vuodessa ja 20 000 bruttotuloilla tulovero alenee jo 3,7 % eli 9250 euroa.
Yhteisövero. Yritysten maksama yhteisövero alenee 18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista vuonna 2027. Hallitus tavoittelee tällä kasvua yritysten tuottoihin ja yhteisöveron alennus kustantaa 830 miljoonaa euroa. Tällä yhteisöveron kevenemisellä Suomesta löytyisi yksi Euroopan alhaisimmista yhteisöveroista; Veronmaksajien artikkelin mukaan tässä kohtaa esimerkiksi Ruotsissa yhteisövero on yli 20 %, Britanniassa 25 %, Ranskassa noin 26 ja Saksassa korkeahko 30 %.
Ruoan ja lääkkeiden ALV. Myös arvonlisäveroon tulee pieni alennus; sitä kevennetään puoli prosenttiyksikköä nykyisestä 14 prosentista. Tämä alennus vähentää valtion verotuloja 145 miljoonaa euroa.
Eläketulon lisävero. Eläkkeensaaja maksaa Suomessa eläketulon lisäveroa 5,85 % siitä osasta eläketuloa, mikä ylittää eläketulovähennys huomioituna 47 000 euroa. Nyt tätä eläketulon lisäveroa lievennetään, jotta tuloveromuutokseen liittyvät tekijät eivät kiristäisi liikaa eläkkeensaajien verotaakkaa. Eläketulon lisäveron kevennyksen vaikutus vuodesta 2026 alkaen on 80 miljoonaa euroa.
Työtulovähennyksen lapsikorotus. Myös työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan – sen vaikutus on 100 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Parhaillaanhan verottajan mukaan jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta myönnnetään 50 euron korotus työtulovähennyksen enimmäismäärään ja yksinhuoltajalle tämä korotus myönnetään kaksinkertaisena.
Perintö- ja lahjaverot. Puhetta on ollut paljon perintöveron poistamisesta, mutta tässä kohtaa hallitus päätti vain korottaa perintöveron alarajaa 20 000 eurosta 30 000 euroon. Lisäksi lahjaveron alarajaa kohotettiin 5000 eurosta 7500 euroon vuonna 2026. Yhteisvaikutus näillä alarajojen nostoilla on 67 miljoonaa euroa.
Veronkorotukset
Veronkorotusten vaikutus on huomattavasti veronkevennyksiä maltillisempi; muutoksia tulee erityisesti välillisiin veroihin alkoholista nikotiinituotteisiin. Hallitus suosii näitä välillisiä veronkorotuksia, koska niiden katsotaan haittaavan talouskasvua mahdollisimman vähän.
Välilliset verot. Alkoholivero indeksoidaan ja nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan. Yhteisvaikutuksena näistä muutoksista vuotuiset verotulot kasvavat 220 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2029 tasolla.
Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Suurta keskustelua on herättänyt hallituksen päätös ammattiliittojen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistamisesta. Hallituksen mukaan tällä toimenpiteellä säästetään 190 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 3500 euron kuukausituloilla ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto Ylen artikkelin mukaan vähentää nettotuloja esimerkiksi 300 euron vuotuisella jäsenmaksulla 131 euroa, 500 euron jäsenmaksulla 218 euroa ja 1000 euron jäsenmaksulla jo 430 euroa vuodessa.
Työsuhdepolkupyörät. Erilaiset erityisesti sähköpolkupyöristä hyötyvät yritykset ovat kasvaneet huomattavasti Suomessa viime vuosina, mutta nyt tulee haastavia aikoja monelle alan firmalle. Työsuhdepolkupyörien verovapaa etu poistetaan käytöstä ja tässä kohtaahan työsuhdepolkupyörä on ollut verovapaa 1200 euroon asti vuodessa. Käytännössä monet suomalaiset joutuisivat maksamaan useampia satoja euroja enemmän veroja työsuhdepolkupyörästään.
Osakevaihtojärjestelyt. Viime aikoina on keskusteltu paljon osakevaihdon avulla toteutuneista verojen minimoinneista – tätä laillista menetelmää ovat hyödyntäneet jo vuosia mm. lääkärit, konsultit, somevaikuttajat ja perheyritykset. Nyt hallitus päätti estää tämän osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukaisen hyödyntämisen verotuksessa. Uudistuksen vaikutuksesta arvioidaan verotulojen kasvavan 30 miljoonaa euroa.
Säästöt
Osana kokonaisuutta hallitus on valinnut myös suuren määrän erilaisia säästökohteita, joilla pystyttäisiin hillitsemään valtionvelan kasvutahtia ja joilla kompensoitaisiin veroleikkausten aiheuttamia verotulomenetyksiä. Oleellisia säästökohteita löytyy nyt erityisesti valtionhallinnosta, kuntien valtionosuuksista ja kehitysyhteistyöstä.
Valtionhallinto. Säästöjä napataan 130 miljoonaa vuodessa valtionhallinnosta hyödyntämällä digitalisaatiota ja tekoälyä, normeja ja prosesseja keventämällä ja tehostamalla palveluiden hankintaa.
Kuntien valtionosuudet. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista päätettiin 75 miljoonan euron säästöstä.
Kehitysyhteistyö. Tässä kohtaa kehitysyhteistyön rahoitusta alennetaan 50 miljoonaa euroa vuodessa kansainvälisten avustusjärjestöjen suhteen. Toisaalta Ukrainan humanitaarista tukea ja humanitaarista katastrofiapua lisätään seuraavien vuosien aikana.
Koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026, 20 miljoonalla 2027 ja 15 miljoonalla vuodesta 2028 alkaen. Puolestaan lukukausimaksut tulevat voimaan ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Päätökset
Hallitus on tehnyt useita merkittäviä päätöksiä, mitkä vaikuttavat oleellisesti mm. turvallisuuteen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuteen.
Turvallisuus. Suomi kohottaa puolustusmäärärahojen tason vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2029 mennessä. Tämä nostaa puolustusmenoja 0,6 miljardilla eurolla vuoden 2028 tasolla ja 3,0 miljardilla eurolla vuoden 2029 tasolla. Nämä määrärahojen lisäykset käytetään mm. maavoimien kehittämisen aloittamiseen ja Naton puolustussuunnittelun määrittämien kriittisten tavoitteiden edistämiseen. Käytännössä maavoimiin hankitaan uusia järjestelmiä ja käytössä olevaa kalustoa modernisoidaan.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Valtion tavoitteenahan on nostaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuutta 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus päätti nyt lisätä panostuksia T&K-toimintaan – rahoituksen lisäykset ovat 63 miljoonaa vuonna 2026, 159 miljoonaa euroa vuonna 2027, 104 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 97 miljoonaa vuonna 2029.
Itä- ja Pohjois-Suomen tuki. Hallitus panostaa laaja-alaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuuteen; Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin suurentamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus ja maakuntalentojen jatkuminen turvataan vuoteen 2028 saakka. Lisäksi Kuopioon perustetaan toksilogisen osaamisen keskus, minkä tehtäviin sisältyy mm. ihmiseen haitallisesti vaikuttavien kemikaalien tutkiminen ja toksilogisten riskiarviointien kehittäminen.
Investointiohjelma. Hallitus on myös päättänyt laajentaa hallitusohjelman mukaista investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla ja nämä varat käytetään jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kasvaneiden kustannusarvioiden kattamiseen ja uusiin investointeihin.
Omais- ja saattohoito. Omaishoidon alinta palkkiotasoa nostetaan ja jokaiselle tulee lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
Veronkevennykset ja leikkaukset 2025 yhteenvetona
Kokonaisuudessaan hallitus painotti nyt enemmän erilaisia veronkevennyksiä, jotta saataisiin enemmän kasvua aikaan nykyisessä haastavassa taloustilanteessa. Näiden kaikkien päätösten tulevia vaikutuksia on tässä kohtaa vaikea arvioida, joten sen saamme selville vuosien kuluessa käutännön kautta.
Mitä ajattelet näistä hallituksen päätöksistä? Olivatko tuloveron ja yhteisöveron laskeminen, ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen tai puolustusmäärärahojen nosto oikeita päätöksiä? Laita kommenttia rohkeasti peliin, arvoisa lukijani!