* Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.
Korkosijoittaminen on yksi tärkeimmistä sijoittamisen muodoista osakkeiden ohella. Se tarjoaa hyvää suojaa inflaatiolta ja toimii laadukkaasti lyhyen ajan sijoituksissa, jolloin riskit ovat pienempiä. Yleensä osakkeiden tuottaessa suuria tuottoja koroilla tienaa vähemmän ja päinvastoin osakkeiden laskukaudella korkosijoitukset tuottavat laadukkaasti.
Hyvään sijoitusten hajauttamiseen kuuluu jonkin verran korkosijoituksia, joten niiden taitamisesta on apua oman talouden hallinnassa. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan erilaisiin korkosijoittamisen muotoihin talletuksista ja joukkolainoista aina korkorahastoihin asti.
Mitä on korkosijoittaminen?
Korkosijoittaminen tarkoittaa käytännössä sijoittamista, jossa sijoittajalle maksetaan korkoa korvauksena lainaamastaan pääomasta. Laina-aika on yleensä määritelty etukäteen ja sen päättyessä sijoittaja saa lainaamansa pääomansa takaisin.
Yleisempiä korkosijoituksia ovat talletukset, joukkolainat, korkorahastot ja säästö- ja eläkevakuutukset. Lisäksi sijoittaja voi halutessaan investoida mm. joukko- ja vertaisrahoitukseen ja korkojohdannaisiin.
Korkosijoitusten tuotto ja riski vaihtelevat. Matalinta tuottoa ja riskiä kohtaat talletusten ja lyhyen koron rahastojen kohdalla ja suurinta tuottoa ja riskiä on odotettavissa yritysten joukkolainoista (erityisesti High Yield-lainat).
Talletukset
Korkosijoittaminen tarkoittaa monelle meistä suomalaisista talletuksia ja tälläkin hetkellä suomalaisten varoja lepäilee noin 80 miljardia euroa pankkien ja muiden rahoituslaitosten tileillä. Talletuksille on Suomessa tunnusomaista erittäin matala tuotto ja pienet riskit johtuen yleisen korkotason mataluudesta ja pankkien talletussuojasta 100 000 euroon henkilöä kohti.
Käyttelytilin korko on yleensä todella matala, mutta siltä voit ottaa pääomasi pois milloin vain. Yleensä pankkien ottoautomaateilla voit ottaa vain joitakin kertoja rahaa pois ilman kuluja ja lisäksi käyttelytilistä voi tulla kuluja esimerkiksi tilin tapahtumakyselyistä tai tilihälytyksistä.
Säästötili tarjoaa hieman suurempaa korkoa, mutta siihen sisältyy usein nostorajoituksia kuinka paljon voi nostaa kerralla ja kuinka usein voi nostoja toteuttaa. Säästötili voi olla jatkuva tai määräaikainen; määräaikaista talletusta ei yleensä voi nostaa pois talletusaikana ja määräaikaisen korko yleensä suurenee talletusajan ja talletettavan summan kasvaessa. Monet ulkomaisetkin pankit tarjoavat tälläisiä määräaikaistilejä suomalaisille ja kannattaa tarkistaa aina, että ne kuuluvat maansa talletussuojan piiriin.
Talletukset ovat Suomessa erittäin turvallinen korkosijoittamisen muoto hyvässä taloudellisessa asemassa olevien pankkien ja kattavan talletussuojan ansiosta. Huonona puolena viime vuosina niiden antama tuotto on jäänyt alle inflaation matalan korkotason vuoksi, joten niihin tallettanut on käytännössä menettänyt talletustensa arvossa ostovoimaa.
Talletukset soveltuvat parhaiten lyhytaikaiseen käyttöön. Matalan tuottonsa takia käytännössä talletukset toimivat sijoittajalle korkeintaan muutaman vuoden sijoituksena ja silloin kun on oltava mahdollisuus pian ottaa varat käyttöön ilman riskiä pääoman vähenemisestä.
Joukkolainat
Korkosijoittaminen joukkolainoissa tuottaa yleensä selkeästi talletuksia paremmin, mutta myös riskitaso nousee jonkin verran joukkolainan ominaisuuksista riippuen. Joukkolainoilla tarkoitetaan lainoja, joita valtiot, kunnat ja yritykset ottavat kattaakseen rahoitustarpeitaan varten. Yleensä vakavaraisten valtioiden velkakirjoilla ovat pienimmät riskit ja heikon taloudellisen aseman omaavien yritysten lainoista löytyvät suurimmat riskit.
Lainan ehtoja
- Laina-aika eli kuinka pitkään laina on voimassa? Laina-aika vaihtelee noin kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen.
- Kuponkikorko eli lainalle maksettava korko. Kuponkikorko on tavallisesti kiinteä, mutta se voi olla myös muuttuva, jolloin se sidotaan inflaatioon tai johonkin viitekorkoon. Lisäksi on olemassa nollakuponkilaina, jossa ei ole korkoa. Siinä tuotto tulee velkakirjan nimellisarvon ja ostohetken hinnan erotuksena.
- Emissiokurssi eli lainan liikkeeseenmaksukurssi, mikä kertoo lainan ostajan maksaman hinnan lainasta. Jos kurssi on pienempi kuin 100, niin ostaja maksaa alle nimellisarvon lainasta.
- Luottokelpoisuusluokitus eli millä tasolla on lainan liikkeellelaskijan luottokelpoisuus? Se kertoo lainan ottajan taloudellisesta kyvystä huolehtia velastaan ja se vaikuttaa myös kuponkikoron määrään.
- Kovenantit eli mahdolliset lisäehdot lainaan korvaavat vakuuden luottosopimuksessa. Ne voivat käsitellä mm. luotonsaajan lisärahoituksen ottamista ja omavaraisuutta. Kovenantit ovat luotonantajan tapa vähentää riskiä lainan takaisinmaksun suhteen ja ehtojen rikkoutuessa luoton korkomarginaali voi kohota ja laina voidaan pahimmassa tapauksessa irtisanoa.
Riskit
- Luottoriski eli mahdollisuus lainan takaisinmaksun ongelmista on olennaisin riski joukkolainoissa. Sinun on hyvä miettiä lainan liikkeellelaskijan luottoluokitusta ja taloudellista asemaa. Myös lainan takausta ja sijoituksen tilannetta kriisitilanteessa (mikä asema joukkolainalla on yrityksen konkurssissa) kannattaa ajatella hyvissä ajoin.
- Korkoriski tarkoittaa käytännössä sitä, että yleisen korkotason kohotessa joukkolainan arvo laskee. Arvon tippuminen johtuu siitä, että joukkolainan on kilpailutilanteessa oltava muita vastaavia tuotteita vastaavalla tasolla kiinnostavuudessa.
- Inflaatioriski eli inflaatio voi kohota joukkolainasta saatua korkotuottoa korkeammaksi. Siinä tapauksessa sijoittajan todellinen ostovoimainen tuotto voi jäädä negatiiviseksi. Voit välttää inflaatioriskiä valitsemalla sellaisen joukkolainan, jota on suojattu inflaatiolta.
- Likviditeettiriski merkitsee käytännössä sitä, että joukkolainoja voi olla vaikeaa myydä nopeasti ja hyvällä hinnalla tarpeen tullen. Näin ollen voi olla hyvä varautua jo etukäteen pitämään joukkolaina salkussa lainan loppuun asti saavuttaaksesi hyvän tuoton.
Tuotto
- Tärkein tuoton elementti on kuponkikorko, joka on jo lainan ehdoissa etukäteen määritelty asia. Tämä kuponkikorko on pysyvä, se ei muutu lainan aikana.
- Myyntivoitto tai – tappio, joita tulee luovuttaessa sijoituksesta ennen laina-ajan päättymistä. Lisäksi ostettaessa joukkolainaa kesken lainakauden voit saada arvonnousua alle nimellisarvon.
Verotus
- Kotimaisten liikkellelaskijoiden kohdalla lainojen korot ja muut tuotot ovat yleensä korkotulon lähdeveron piirissä. Lähdeveron perii koron maksaja suoraan korkoa maksaessa ja lähdevero on 30 %.
- Ulkomaisten liikkeellelaskijoiden tapauksessa puolestaan lainojen korot ja muut tuotot ovat pääomaverotuksen alla. Näin ollen näistä tuotoista maksetaan normaalisti 30 % pääomaveroa ja pääomatulojen noustessa yli 30 000 euroon pääomaa verotetaan 34 % :n mukaan. Pääomatuloista voit tehdä verovähennyksiä ja ne ilmoitetaan veroilmoituksessa.
- Joukkolaina luovutettaessa ennen erääntymistä; joukkolainan myyjän saama korko eli jälkimarkkinahyvitys on pääomatuloa eli se ei kuulu lähdeveron piiriin.
- Syventävää tietoa joukkovelkakirjojen verotuksesta löydät täältä verottajan sivulta.
Joukkolainoihin sijoittaminen
- Minimisijoitussummat ovat korkeita. Suomalaisissa pankeissa yleensä minimisumma joukkolainoissa on vähintään 1000 euroa ja monista lainoista löytyy jopa 100 000 euron minimisummavaatimus.
- Kaupankäynti vähäistä esimerkiksi osakkeisiin verrattuna. Käytännössä se tarkoittaa, että joukkolainasta voi olla usein hankalaa saada kaupaksi nopeasti ja kohtuullisella hinnalla.
Rahamarkkinasijoitukset
Rahamarkkinasijoitukset ovat korkeintaan vuoden mittaisia lyhyen ajan lainoja. Näitä jälkimarkkinakelpoisia sijoituksia laskevat liikkeelle valtiot, kunnat, yritykset, pankit ja muut rahoituslaitokset. Korkosijoittaminen näihin velkakirjoihin käytännössä on tarkoitettu ammattimaisille sijoittajille korkeiden minimisijoitusten vuoksi.
- Minimisijoitus on 100 000 euroa. Näin ollen nämä sijoitukset sopivat paremmin yrityksille ja ammattimaisille sijoittajille.
- Yrityksille hyödyllisiä. Yrityksen kassanhallinnalle nämä sijoitukset ovat kätevä tapa saada talletuksia parempaa tuottoa pääomalleen.
- Piensijoittaja voi sijoittaa näihin korkorahastojen avulla. Vaikka et pystyisikään suoraan sijoittamaan korkean minimisijoituksen vuoksi, niin halutessasi voit sijoittaa näihin velkakirjoihin korkorahastojen kautta. Samalla voit hajauttaa kätevästi riskiä.
- Yleensä nämä ovat nollakuponkilainoja. Käytännössä siis sijoittajalle ei makseta kuponkikorkoa, vaan sijoittaja ostaa velkakirjan edullisemmalla merkintähinnalla ja lainan eräpäivänä saa korkeamman velkakirjan nimellisarvon verran. Näin ollen sijoittajan tuotto on nimellisarvon ja merkintähinnan välinen erotus.
Yritystodistus
- Yritystodistus on yrityksen liikkeelle laskema jälkimarkkinakelpoinen lyhytaikainen velkakirja.
- Yleensä vakavaraiset matalan luottoriskin yritykset laskevat näitä lainoja ulos.
- Jos yrityksen luottoluokitus on heikompi, niin tuotto tässä nollakuponkilainassa kasvaa suuremmaksi.
Sijoitustodistus
- Sijoitustodistus on pankin tai muun rahoituslaitoksen liikkeelle laskema velkakirja.
- Sijoitusaika vaihtelee yön yli sijoituksesta vuoteen asti.
- Sijoituksesta voi irtautua ennen sen eräpäivää halutessaan.
Kuntatodistus
- Kuntatodistus on kunnan tai kuntayhtymän liikkeelle laskettu lyhytaikainen velkasitoumus.
- Sijoittaja voi myydä sen ennen erääntymistä.
- Matalariskinen sijoitusmuoto esimerkiksi riskisempiin yritystodistuksiin verrattuna.
Valtion velkasitoumus
- Valtion velkasitoumus on valtion liikkeelle laskema lyhytaikainen velkasitoumus.
- Sijoittaja voi myydä velkasitoumuksen ennen eräpäivää.
- Sijoituksen riski on olematon, mutta niin on tuottokin: Suomen valtion velkasitoumuksen tuotto voi olla jopa negatiivinen!
Joukko- ja vertaisrahoitus
Korkosijoittaminen joukko- ja vertaisrahoitukseen on viime vuosina yleistynyt sijoitusmuotona ja se tarjoaa mahdollisuuden sijoittajalle panostaa esimerkiksi alkaviin potentiaalisiin kasvuyrityksiin ja lainata toisille yksityishenkilöille välittäjän kautta. Seuraavaksi pääset syventymään näihin uusiin ja kiehtoviin sijoitusmuotoihin.
Mitä on joukkorahoitus?
Joukkorahoitus on rahoituksen keräämistä suurelta joukolta ihmisiä pienillä summilla erityisesti internetin kautta. Käyttötarkoituksia joukkorahoitukselle löytyy monipuolisesti pelien ja elokuvien tuottamisesta, hyväntekeväisyyteen, kulttuurihankkeisiin tai startup -yritysten rahoittamiseen.
Käytännössä kuvio menee näin: internetissä haetaan jotakin tarkoitusta varten tukea ja niihin voi ihmiset laittaa hyvinkin pieniä summia. Näin tarpeeksi suuren joukon osallistuessa keräykseen voi keräyksen kohde saavuttaa kookkaankin potin. Tällä tavalla voi kukin sijoittaa arvojensa mukaisiin kohteisiin ja vaikuttaa omalta pieneltä osaltaan ilman ylimääräisiä välikäsiä.
Joukkorahoituksen elementtejä
Riskinen vaihtoehto. Sijoittaessasi joukkorahoituksen kautta alkuvaiheen yrityksiin ne ovat usein vielä kovassa kasvuvaiheessa, jolloin ne yleensä eivät ole vielä voitollisia. Monet näistä eivät saavuta menestystä, vaan ajautuvat kovassa kilpailussa ja isossa velkalastissa konkurssiin. Parhaat yritykset tosin pystyvät skaalautumaan erinomaisesti ja nostamaan liikevaihtoa ja tulosta sille tasolle, että saat moninkertaisesti sijoittamallesi pääomalle tuottoa!
Vaikuttamisen mahti. Joukkorahoituksessa yksi oleellinen puoli on se, että voit tukea haluamiasi asioita todella monipuolisella kattauksella. Voit esimerkiksi ostaa oman jalkapallojoukkueen osakkeita, tukea erilaisia hyväntekeväisyyshankkeita tai ostaa oikeuden uuteen tietokonepeliin – arvosi määräävät tahdin!
Yrityksille tapa testata kysyntää. Joukkorahoituksen kautta yritykset voivat jo alkuvaiheessa kokeilla oman liikeideansa toimivuutta; jos tuote tai palvelu kerää nopeasti kaipaamansa pääomat joukkorahoituksella, niin se kertoo erittäin osuvasti oikeasta kysynnästä. Silloin on suuremman rahoituksen haku muiden kanavien kautta tarvittaessa paljon helpompaa!
Vertaislainat yksi joukkorahoituksen malleista. Vertaislainauksessa sijoittajat voivat lainata palveluntarjoajan avulla suoraan yksityishenkilöille ja yrityksille ilman pankkien vaikutusta välissä. Positiivinen puoli vertaislainoissa sijoittajalle on korkeat korot, mutta kääntöpuolena luottoriski on suhteellisen korkea. Kaikkiaan vertaislainojen kysyntä on kasvanut viime vuosina selvästi, joten sijoittajille on riittänyt lainoja hyvin valittavaksi.
Joukkorahoitusalustoja ja vertaislainayrityksiä
Invesdor. Tämä yritys on toiminut alalla jo vuodesta 2012 ja sen kautta kasvuhakuiset yritykset voivat hakea pääomia toiminnalleen. Sijoittajille tämä Invesdor tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia satsata suhteellisen pienillä summilla (alle 1000 euroa) näihin kasvuyrityksiin. Riskiä näistä sijoituksista löytyy runsaasti, joten suosittelen ehdottomasti tutustumaan huolella osakeannin esittelyyn ja erityisesti tutkimaan tulevien kasvu- ja tuloslukujen realistisuutta!
Springvest. Tämä suomalainen sijoitustalo antaa myös mahdollisuuksia sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Valintakriteerit yrityksille ovat melko tiukat, joten sijoittajalle on valittu vain selkeästi todellista kasvupotentiaalia omaavia kasvuyrityksiä. Koska näissä pienemmissä yrityksissä riski on selkeästi esimerkiksi pörssiyrityksiä suurempi, on kannatettavaa hajauttaa sijoituksensa useampaan tälläiseen kasvuyhtiöön. Hyvin hajautettu kasvusijoitussalkku sisältää vähintään kymmenen erilaista kasvuyhtiötä, jotta tuotto ja riski olisivat hyvässä suhteessa toisiinsa!
Mintos. Tämä maailmanlaajuisiin vertaislainoihin keskittynyt yritys antaa sijoittajalle mahdollisuuden lainata yksityishenkilöille suhteellisen hyvällä tuotolla. Suurimmat riskit ovat luottoriski, lainayhtiöriski (lainayhtiöt, jotka välittävät yksityishenkilöiden lainoja Mintosille) ja alustan riski ( Mintosin oma taloudellinen tilanne?). Luottoriskejä voit vähentää hajauttamalla lainoja ja sijoittamalla takaisinoston takuun sisältäviin lainoihin (jos lainaaja ei suoriudu maksuistaan, saat lainayhtiöltä pääomasi ja kertyneet korot) ja lainayhtiöriskiä voit karsia sijoittamalla useiden eri lainayhtiöiden tarjoamiin lainoihin.
Korkorahastot
Korkorahastoihin korkosijoittaminen hajauttaa korkosijoituksiasi laadukkaasti maantieteellisesti ja erilaisilla tuotto-odotuksilla ladattuihin vaihteleviin korkotuotteisiin. Lisäksi piensijoittaja voi sijoittaa korkorahastojen kautta sellaisiin korkoinstrumentteihin, jotka olisivat tavallisesti vain ammattisijoittajien ja instituutioiden saatavilla. Nämä korkorahastot jaotellaan kahteen suurempaan luokkaan; lyhyen ja pitkän koron rahastoihin. Seuraavaksi pääset tutustumaan tarkemmin korkorahastojen ominaisuuksiin.
Lyhyen koron rahastot
- Sijoittavat markkinainstrumentteihin, kuten esimerkiksi valtioiden velkasitoumuksiin, kuntien velkasitoumuksiin ja yritysten yritystodistuksiin.
- Seuraavat tarkasti markkinakorkoja, joten riski pysyy hallittuna.
- Suositeltu sijoitusaika alle kaksi vuotta.
- Piensijoittajalla ainoa mahdollisuus sijoittaa markkinainstrumentteihin, sillä normaalisti niihin vaaditaan 100 000 euron minimisijoituksia.
Pitkän koron rahastot
- Sijoittavat joukkolainoihin ja erilaisiin korkotuotteisiin. Sieltä löytyy esimerkiksi riskisempiä sijoituskohteita heikon luottoluokituksen omaavien yritysten tai valtioiden lainoista.
- Suositeltu pitoaika on vähintään kaksi vuotta turhien riskien välttämiseksi.
- Kaikkiaan tuotot ja riskit ovat suurempia lyhyen koron rahastoihin verrattuna.
Tuotto
- Korkorahaston tuotto riippuu sen sijoitusten korkotasoista ja niiden arvonvaihteluista.
- Käytännössä korkojen kohotessa korkosijoituksen arvo laskee ja korkojen tippuessa puolestaan sijoituksen arvo nousee.
- Yleensä pitkän koron rahastoissa on suurempi tuotto lyhyisiin verrattuna.
Kulut
- Korkorahaston kulut koostuvat hallinnointipalkkioista ja mahdollisista merkintä- ja lunastuspalkkioista.
- Lyhyen koron rahastoissa hallinnointipalkkiot ovat yleensä matalammat ja suuremman tuotto-odotuksen pitkän koron rahastoissa suuremmat.
- Aktiivisessa rahastossa kulut ovat passiivista rahastoa selvästi suuremmat.
Riskit
- Suurimmat riskit liittyvät korkojen muutoksiin; korkojen noustessa erityisesti pitkän koron rahastoissa selvästi, rahaston arvo voi laskea reippaasti.
- Valuuttakurssien muutoksella voi myös olla vaikutuksia rahastojen arvoihin.
- Luottoriski on huomioitava pitkän koron rahastoissa; erityisesti heikon luottoluokituksen lainoissa riski voi realisoitua talouden suunnan kääntyessä laskevaksi.
Säästö- ja eläkevakuutukset
Korkosijoittaminen koostuu lukuisista osasista ja yksi olennaisista siihen liittyvistä sijoitusmuodoista ovat säästö- ja eläkevakuutukset. Näistä säästövakuutukset soveltuvat erityisesti pitkän ajan sijoittamiseen ja eläkevakuutukset yllättäen eläkettä varten säästämiseen.
Säästövakuutukset
Säästö- ja sijoitusvakuutukset jaetaan kahteen ryhmään: perinteisiin säästöhenkivakuutuksiin ja sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin. Perinteisten säästövakuutusten kohdalla tuotto pohjautuu yleensä tietyn koron ja vakuutusyhtiön tuloksen perusteella ja sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa tuotto puolestaan riippuu sijoitusten tuotosta.
Säästövakuutukseen kuuluu myös henkivakuutusturva. Sen avulla voit huolehtia lähimmäistesi taloudellisesta turvasta ja vakuutuksen kuolemanvaraturvan kautta valitsemillesi läheisille maksetaan vakuutussäästöihin kertynyt summa kokonaisuudessaan kuolemantapauksessa.
Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin voit säästää vakuutuksesta riippuen kuukausittain tai mahdollisesti suuremmilla kertasummilla. Vakuutusta valittaessa onkin hyvä miettiä, kuinka joustavasti voit sijoittaa rahojasi vakuutukseen.
Sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa voit valita useasta vaihtoehdosta, mihin varojesi tuottokehitys sidotaan. Näiden vaihtoehtojen riskitasoissa, kuluissa ja tuotto-odotuksissa voi olla selkeitä eroja, joten huolellinen tutustuminen vakuutusten esitteisiin kannattaa!
Säästövakuutuksesta voi ottaa säästönsä ennen sopimuksen loppumista pois. Tietyissä vakuutuksissa silloin on maksettava erillinen nostokorvaus vakuutusyhtiölle, joten tämä asia kannattaa ottaa jo selville ennen säästövakuutuksen käytöön ottoa.
Vapaaehtoinen eläkevakuutus
Vapaaehtoinen eläkevakuutus on verohyötyjä sisältävä keino säästää itselleen lakisääteisen eläkkeen ylittävää eläkettä tai aikaistaa eläkkeelle jääntiä. Myös eläkevakuutukseen liittyy usein henkivakuutus ja tarjolla on myös palveluita, missä eläkevakuutukseen kuuluu palveluntarjoajalta asiakkaan varojen lisäksi PS-tilin hoitoa.
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja voi vähentää verotuksessa enintään 5000 euroa vuodessa. Ensisijaisesti vähennys tehdään pääomatuloista, mutta jos pääomatulot eivät riitä vähennyksiin, niin 30 % vähentämättä jääneestä summasta pystytään vähentämään alijäämähyvityksenä ansiotulojen veroista.
Uusien sopimusten perusteella (18.9.2009 jälkeen) maksettavat eläkkeet tulee nostaa vähintään 10 vuoden kuluessa ja eläkettä on nostettava sama määrä nostoajan puitteissa. Varhaisintaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen varoja voi nostaa 68-vuotiaana.
Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen sijoitetut varat suunnataan yleensä palveluntarjoajan rahastoihin. Näin ollen on viisasta vertailla rahastojen kuluja, sillä vuosien kuluessa vuosittaisista hallinnointipalkkioista voi karata todella mittava summa pois tuotostasi.
Eläkevakuutussäästöt voi nostaa kesken säästämisjakson vain painavista syistä. Tälläisiin syihin lukeutuvat yleensä työttömyys, avioero, konkurssi tai puolison kuolema.
Miten valitset korkosijoituksesi?
Korkosijoittaminen on helpompaa, jos tiedät kuinka kauan voit sijoittaa varojasi kohteisiin ja kuinka paljon kestät riskin painetta? Lisäksi sinun olisi hyvä hankkia tietoa siitä, kuinka korot todennäköisesti liikkuvat lähivuosina, sillä se on todella rahanarvoista tietoa oikein osuessaan. Seuraavaksi annan sinulle apukeinoja osuvien korkosijoitusten valintaan.
Sijoitusaika
- Mieti kuinka kauan voit säilyttää rahojasi sijoituksissa?
- Lyhytaikaisiin (alle vuosi) parhaiten soveltuvat talletukset ja lyhyen koron rahastot.
- Pitkäaikaisempiin sijoituksiin parempia puolestaan ovat pitkän koron rahastot, joukkovelkakirjat ja vertaislainat.
- Pidempiaikaiset sijoitukset tuottavat yleensä enemmän kuin lyhyen ajan vastaavat – riski kasvaa myös samalla mitalla.
Likviditeetti
- Likviditeetillä eli kuinka helppoa korkosijoitus on muuttaa rahaksi on huomattavia eroja eri korkosijoitusten välillä.
- Heikon likviditeetin sijoituksista eroon pääseminen voi olla erittäin haastavaa ja kallista esimerkiksi suuren osto- ja myyntilaidan erotuksien vuoksi.
- Parasta likviditeettiä tarjoavat useimmat talletustilit ja korkorahastot.
- Heikoimmassa asemassa likviditeetin suhteen ovat eläkevakuutukset ja joukkorahoittaminen. Eläkevakuutuksista eroon pääsee vain painavan perusteellisista syistä ja joukkorahoituksessa listaamattomien osakkeiden kauppa ei ole keskimäärin kovinkaan vilkasta.
Hajautus
- Korkean riskin joukkolainoissa, vertaislainoissa ja joukkorahoittamisessa hajauttaminen on kuitenkin ehdottoman suotavaa. Usein korkean riskin joukkolainoissa on viisaampaa sijoittaa yksittäisten joukkolainojen sijaan yrityslainarahastoihin – tuotto ei juurikaan tipu, mutta riski vähenee selkeästi. Myös vertaislainoissa ja joukkorahoituksissa kannattaa jakaa varansa useampaan kohteeseen turhan riskin välttämiseksi.
- Ajallinen hajauttaminen vähentää myös ylimääräistä riskiä korkojen muutosten suhteen.
- Voit valita matalamman ja korkeamman riskin kohteita yhdistelmänä: näin saat tuottoa kohtuullisesti, mutta hallitulla riskillä.
Riskit
- Matalimmat riskit ovat talletuksissa ja suurten vakavaraisten valtioiden velkakirjoissa.
- Korkeimmat riskit puolestaan löytyvät joukkorahoittamisen ja heikon luottoluokituksen omaavien yritysten joukkolainoista.
- Korkoriski on oleellista huomioida: korkojen noustessa esimerkiksi joukkolainojen ja korkorahastojen tuotot laskevat.
- Luottoriskiä löytyy erityisesti yrityslainoista, joukkorahoituksesta ja vertaislainoista. ja sitä voit vähentää tehokkaalla hajautuksella.
- Inflaatioriski on oleellinen riski talletuksissa ja lyhyen koron rahastoissa: näissä todellinen inflaation huomioima tuotto jää usein negatiiviseksi.
Kulut
- Matalimmat kulut saat keskimäärin talletuksista, passiivisista lyhyen koron rahastoista ja vertaislainauksesta.
- Korkeimmat kulut yleensä löydät säästö- ja eläkevakuutuksista ja aktiivisista pitkän koron rahastoista.
- Kulut pitäisi aina olla selkeästi palveluntarjoajalla esillä; jos niitä ei löydy mistään, niin kannattaa etsiä läpinäkyvämpiä sijoituksia!
Yhteenveto
Korkosijoittaminen on ehkä hieman tylsää mainettaan huomattavasti monipuolisempi ja vivahteikkaampi sijoitusmuoto ja se tarjoaa kohtuullista hajautushyötyä muihin sijoitusmuotoihin verrattuna. Usein korkosijoituksilla voit kerätä tasaista taattua tuottoa, mikä tietyissä elämäntilanteissa on enemmän kuin paikallaan! Toivottavasti sait tästä artikkelista makoisat eväät tuleviin koitoksiin ja opit jotakin oleellista ja syvää korkojen ihmeellisestä maailmasta.
Ota korkosijoittaminen haltuun!
Korkosijoittaminen ei ole useimmille meistä kovinkaan tuttua, joten tietoa olisi hyvä lisätä laadukkaista lähteistä. Itse olen kehittänyt omaa osaamistani seuraavien sivustojen ja kirjojen avustuksella. Kokeile sopiiko jokin näistä myös sinulle?
Pörssisäätiön Sijoittajan korko-opas
Pörssisäätiön Sijoittajan korko-opas on erittäin kattava ilmainen esitys korkosijoittamisesta erityisesti suomalaiset näkökulmat huomioiden. Tässä oppaassa esitellään sinulle monipuolisesti ja selkeästi oleellisimmat asiat talletuksista joukkolainoihin ja tuoton ja riskin arviointia käytännön tasolla. Lisäksi korkotulojen verotus selvitetään sinulle perinpohjaisesti. Kaikkiaan yksinkertaisen hyvää oppia aloittelijoille korkomaailman pyörteisiin!
Fixed Income Securities
Udemyn verkkokoulutusalustalta löytävä Fixed Income Securities* on pätevä verkkokurssi, jos haluat syventyä korkosijoittamiseen todella yksityiskohtaisesti. Kurssin avulla pystyt voit oppia erityisesti kansainvälisistä joukkolainoista sijoittamisesta monipuolisesti ja kurssin käytyäsi kykenet ymmärtämään paremmin joukkolainojen riskejä ja tuottoja sijoituspäätöksissäsi. Hinnat vaihtelevat tällä kurssilla noin 10 – 30 euron välillä ajankohdasta riippuen.
