Kiinan talous on ollut kiistämättä melkoinen menestystarina viimeisten vuosikymmenten kuluessa, mutta tässä kohtaa tämän talousihmeen taivaan ovat peittäneet uhkaavien hankaluuksien sysimustat pilvet. Tässä kirjoituksessa syvennyn mm. kiinteistöalan vaikeuksiin, geopolitiikan haasteisiin ja väestönkehityksen ongelmiin.
Kiinteistösektori
Eräs merkittävimpiä Kiinan talouden alisuorittajia on maan kiinteistösektori, mikä on jo muutaman vuoden ajan ollut todellisissa vaikeuksissa. Merkittävimpiä syitä tähän ovat erityisesti heikentyvä väestönkehitys ja runsaalla velkavivulla tehdyt suurinvestoinnit kiinteistöihin hyvän kysynnän toivossa. Suurimmasta kiinteistösektorin kiinalaisista yrityksistä mm. Country Garden ja Evergrande ovat erityisen suuren tarkkailun alla velkaongelmiensa vuoksi.
Country Garden. Kiinan yksi suurimmista kiinteistönkehittäjistä on Country Garden, mikä julkaisi viimeisimmässä tämän BBC:n artikkelin mukaan H1 kvartaalissaan ennätyksellisen kehnot $6.7mrd tappiot. Lisäksi Country Garden ilmoitti jättäneensä maksamatta korkomaksuja joukkovelkakirjoissa, mitkä erääntyivät. Vielä kriittisempää sijoittajien ja kuluttajien kannalta oli kuitenkin yrityksen varoitus mahdollisuudesta jättää maksamatta velkojaan, jos yrityksen taloudellinen suorituskehy heikkenee entisestään.
Evergrande. Toinen jo pidempään kriisissä oleva kiinteistösektorin yritys on Evergrande, mikä laiminlöi velkansa ensimmäisen kerran vuonna 2021. Tässä kohtaa tällä kriisifirmalla on tämän CNN:n artikkelin mukaan lainoja noin $328mrd ja nyt syyskuussa Evergrande jätti taas maksamatta joukkovelkakirjansa korkomaksut, mikä on näkynyt mm. osakkeen kurssin romahtamisena. Lisäksi kirjoituksessa mainitaan myös Evergranden velkasaneerauksen olevan vaikeuksissa sääntelytutkimuksen vuoksi.
Jos tämä velkasaneeraus epäonnistuisi ja Evergrande ei pääsisi sopuun velkojiensa kanssa, se voi ajautua selvitystilaan, jossa sen omaisuus myydään ja se lopettaa toimintansa. Käytännössä tämä aiheuttaisi vakavia seurauksia yhtiön velkojille, sijoittajille ja kiinteistöjen omistajille. Kiinan valtio kuitenkaan tuskin lähtee pelastamaan tässä vaiheessa näitä ongelmayrityksiä, sillä sen tarkoituksena on tämän Yahoo Financen artikkelin mukaan vähentää kiinteistösektorin velkamäärää ja kiinteistöjen merkitystä talouteen.
Geopolitiikka
Myös geopolitiikka sisältää riskejä Kiinan talouteen lähiaikoina – suurimpia syitä huonoihin näkymiin aiheuttavat Kiinan ja Yhdysvaltojen jäiset välit ja Kiinan lisääntyvä militarisointi.
Kiina ja Yhdysvallat. Jo vuosien ajan Kiina on tavoitellut nousua supervallaksi Yhdysvaltain rinnalle ja ohi. Tässä tarkoituksessa maa onkin panostanut huomattavasti voimavaroja koulutukseen, sotilaalliseen kehitykseen ja tieteeseen. Kiina ja Yhdysvallat ovat hyötyneet globalisoituvassa maailmassa lisääntyneestä kaupankäynnistä merkittävästi, mutta viime vuosien tähän taloudelliseen sopuun on tullut suuria railoja eteen. Yhdysvallat on esimerkiksi rajoittanut vientiä Kiinaan erityisesti teknologiaan liittyen tekijänoikeuksiin liittyen ja tänä vuonna Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppa supistuikin 14,5 % tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vuodentakaiseen aikaan verrattuna.
Kiina on varautunut jo vuosia mahdolliseen totaaliseen välirikkoon Yhdysvaltojen kanssa; se on luonut lukuisia yhteistyösopimuksia raaka-aineiden ja logistiikkaratkaisujen suhteen Afrikasta Eurooppaan ja lisännyt omavaraisuutta laajan monipuolisella sovellusarmadalla (TikTok, AliBaba ja Shein).
Kiinan militarisointi. Jo pitkään Kiina on modernisoinut armeijaansa voimallisesti; Trading Economicsin sivuston mukaan vuonna 2006 sen puolustusbudjetti oli noin 50 miljardia USD, kun nyt vuonna 2022 se saavutti kaikkien aikojen huippunsa 292 miljardia USD. Syynä tähän huomattavaan lisäykseen on mm. halu kehittää armeijaa mahdollisia toimenpiteitä varten esimerkiksi Taiwanin ja Yhdysvaltain suhteen – Kiina pitää edelleen Taiwania osana valtiotaan ja se on määrätietoisesti toistanut viestiään ottaa jossain kohtaa Taiwan taas hallintaansa. Yhdysvallat taas on Taiwanin ja useiden Kiinan lähialueiden valtioiden (Japani, Australia ja Filippiinit) tukijana este Kiinan tavoittelemalle vaikutusvallan kasvattamiselle.
Lisäksi Kiina haluaa turvata oman maansa; historia Kiinan menneisyydestä kertoo miten käy, jos puolustus jää hunningolle. Kiina ei todellakaan enää halua jäädä minkään tahon alaiseksi, kuten kävi esimerkiksi Oopiumisotien tai Japanin hyökkäyksen aikana.
Väestönkehitys
Kiinan väestönkehitys näyttää juuri erittäin haastavalta talouden näkökulmasta; syntyvyys on liian alhaisella tasolla, jolloin työvoiman tarjonta laskee ja palveluille ja tuotteille löytyy vähemmän kysyntää tulevaisuudessa. Erityisesti juuri nyt vaikeuksissa oleva kiinteistösektori tulee näkemään vaikeuksia liiketoiminnassaan tulevina vuosikymmeninä vähenevän kysynnän myötä.
Väestö vähenee. Juuri nyt Kiinan väkiluku on tämän Worldpopulationreviewin sivuston mukaan noin 1,43 miljardia ja vuoteen 2060 mennessä väkiluvun ennakoidaan vähenevän noin 1,2 miljardiin. Väestön ennakoidaan lisäksi vähenevän kiihtyvällä tahdilla; esimerkiksi vuonna 2030 se vähenisi vain noin 0,1 % vuodessa, kun vuonna 2065 väestöluku tippuisi jo yli 1 %:a vuodessa!
Yhden lapsen politiikka. Suurin yksittäinen syy Kiinan heikkenevään väestönkehitykseen on Yhden lapsen politiikka, mikä käytettiin käyttöön vuonna 1979. Sen tarkoituksena oli rajoittaa Kiinan siinä kohtaa korkealla olevaa väestönkasvua matalammalle ja kestävämmälle tasolle. Vähitellen tämä politiikka onnistuikin tehtävässään liiankin hyvin; väestönkasvu hiipui todella mittavasti reilussa 30 vuodessa ja vuonna 2015 Kiina luopuikin kokonaan tästä yhden lapsen politiikastaan. Yhdistettynä Kiinassa tapahtuneeseen poikien korkeampaan arvostukseen Kiinassa on syntynyt huomattavasti vähemmän tyttöjä kuin poikia viimeisinä vuosikymmeninä, millä on erittäin merkittävä negatiivinen vaikutus syntyvyyteen tulevaisuudessa.
Kiinan talous käännepisteessä
Kokonaisuudessaan Kiinan talous on mielestäni pidemmällä tähtäimellä vaikean tehtävän edessä; tämä maa ei voi huonolla väestönkehitykseen enää satsata uusien neliöiden rakentamiseen ja militarisointiin velkarahalla. Kysymys onkin vain kuinka pitkään menee tämän talous pystyy toimintakykyisenä monien ristiriitaisten voimien kovassa paineessa? En todellakaan usko Kiinan talouden romahtavan ihan lähiaikoina, mutta muutaman vuosikymmenen kuluessa tapahtunee jonkinlainen massiiviromahdus – siinä kohtaa sen vaikutukset voivatkin näkyä jo globaalisti. Tästä syystä kohonneesta riskitasosta johtuen Suomen kaltaisten pienien viennistä riippuvaisten maiden kannattaisikin mielelläni vähentää riippuvuuttaan Kiinasta jo hyvissä ajoin.