Olet varmaan itsekin pohtinut minun laillani jossakin kohtaa, että miksi on niin vaikeaa vaurastua Suomessa? Aikaisemmat sukupolvet pystyivät vielä huomattavasti nostamaan elintasoaan, mutta millenniaaleilla ja Z-sukupolvella tekee todella tiukkaa vaurastumisen tiellä. Tässä kirjoituksessa esittelen sinulle ne suurimmat syyt nykyiseen kehnoon vaurastumiskehitykseen; syyttävä sormeni lankeaa erityisesti elinkustannusten, verotuksen, yrittämisen, koulutuksen ja elämäntyylin suuntaan.
Elinkustannukset
Yksi merkittävämpiä tekijöitä suomalaisten vaisuun varallisuuskehitykseen ovat korkeat elinkustannukset, joista erityisesti asumiseen liittyvät menot ovat aiheuttaneet suuria haasteita monen suomalaisen talouteen. Kokonaisuudessaan asumisen kulut ovat nousseet Tilastokeskuksen kuluttajaindeksin mukaan vuoden 2005 luvusta 98,25 tämän vuoden elokuun 2023 lukemaan 165,58.
Asuntojen hinnat ovat kohonneet erittäin huomattavasti viime vuosikymmeninä, suurimpia tekijöitä kovaan nousuralliin ovat olleet matala korkotaso ja kaupungistuminen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen keskimääräiset hinnat Tilastokeskuksen mukaan ovat kohonneet neliöhinnaltaan vuoden 2006 tammikuun 2741 eurosta vuoden 2023 Q2:n 4764 euroon.
Asumisen lisäksi myös terveydenhuollon kulut voivat hankaloittaa vaurastumista melkoisesti; esimerkiksi erilaisten sairaanhoitopalveluiden kustannukset ovat jo yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2005 tähän päivään!
Verotus
Myös korkea verotus laittaa kapuloita rattaisiin vaurastumisesi tielle; tässä kohtaa 2023 Suomen kokonaisveroaste on noin 42,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen tämän Veronmaksajien artikkelin mukaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu maailman kovimpien verottajien joukkoon – Suomi on tässä tilastossa viidentenä 43 %:n veroasteen ja OECD-maiden keskiarvon ollessa noin 34 % veroasteen tuntumassa.
Eniten veroja ja veronluonteisia maksuja kerätään tuloveroina, työeläkemaksuina ja arvonlisäveroina. Työtä verotetaan pienillä tuloilla vielä suopeasti; esimerkiksi 2000 euroa kuussa bruttona tienaavaa verotetaan vain 18,1 %. Työtulojen noustessa tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti haastavammaksi; 4000 euron bruttotuloja kuussa verotetaan jo 31,6 %:n verran ja 10 000 euron tuloja 45,5 %:n verran tämän Veronmaksajien tilaston mukaan!
Työeläkemaksuja maksavat sekä työntekijät, että työnantajat. Alle 53- ja yli 62-vuotiaat työntekijät maksavat työeläkemaksuja 7,15 % ja 53-62-vuotiaat pulittavat 8,65 %. Työnantajille tulee puolestaan huomattavasti raskaampi taakka kannettavaksi, työnantajan eläkevakuutuksen keskimääräinen perittävä maksu on noin 24,84 % palkkasummasta vuonna 2023 tämän Ilmarisen artikkelin mukaan. Tulevaisuudessa on ennakoitu huomattavia korotuspaineita näihin maksuihin väestönkehityksen aiheuttamien rahoitusvajeiden vuoksi.
Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %; se on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi EU-maiden aritmeettinen keskiarvo 21,52. Alennettu verokanta on esimerkiksi elintarvikkeilla, ravintolapalveluilla, henkilökuljetuksilla, liikuntapalveluilla, kirjoilla ja lääkkeillä.
Yrittäminen
Yrittäminen on yksi parhaista tavoista vaurastua, mutta Suomessa tässäkin on epäonnistuttu pahemman kerran viime vuosikymmenten aikana. Merkittävimpiä syitä yrittämisen haasteisiin ovat kasvuhaluttomuus, pääomien puute ja riittämätön markkinointi.
Kasvuhaluttomuus. Vaurastuminen on paljon haastavampaa, jos ei uskalleta kasvaa suurempiin ympyröihin. Suomessa onkin vielä tässä vaiheessa ikävän vähän todella kasvuun satsaavia yrityksiä; tämä näkyy esimerkiksi yritysten koossa eli 93 % yrityksistä työllistää korkeintaan 3 muuta henkilöä yrittäjän lisäksi! Syitä kasvuhaluttomuuteen ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tavoitteet, riskien välttäminen, hallittavuuden tunne, resurssien puute ja kilpailu.
Pääoman puute. Erityisesti nyt korkotason noustessa on monella yrityksellä hankala saada rahoitusta järkevään hintaan pankeista ja pääomasijoittajilta. Varsinkin kasvua hakevilla firmoilla saattaa tehdä todella tiukkaa saada rahoitusta Suomessa, jos ollaan jo tähtäämässä globaaleilla markkinoille satojen miljoonien pääomatarpeineen. Tälläisissä tapauksissa yritys ajautuukin usein tavalla tai toisella ulkomaisten sijoittajien omistukseen tai konkurssiin.
Riittämätön markkinointi. Vaurastuminen kiihtyisi melkoisesti, jos yritysten markkinointiin panostettaisiin enemmän ajallisesti ja euroissa. Aivan liian usein näkee vieläkin isolla rahalla suunniteltuja ja valmistettuja tuotteita ja palveluita, joiden validointia eli tuotteiden kysynnän testausta ei ole tehty riittävän laadukkaasti. Lisäksi markkinointipanostukset sisällön ja mainonnan suhteen ovat usein riittämättömiä, jotta saataisiin kasvatettua brändin tunnettavuutta, myyntiä ja tulosta.
Väestönkehitys
Myös väestönkehitys Suomessa vaikuttaa omalta osaltaan vaurastumismahdollisuuksiin negatiivisesti; syntyvyys ei ole enää riittävällä tasolla väestöllisen huoltosuhteen kannalta. Väkiluvun ennustetaankin kääntyvän laskuun maassamme vuonna 2034 ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2040 väkiluku kohoaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenmaalla.
Vähenevä väestö ja väestön ikääntyminen aiheuttavat mm. painetta nostaa verotusta, vähentää eläkkeiden määrää tai leikata hyvinvointipalveluista. Näin ollen on vaikeampaa saada säästettyä rahaa omaa vaurastumista ajatellen. Lisäksi vaurastuminen vaikeutuu yritysten lisääntyvien haasteiden vuoksi; heikkenevä väestönkehitys aiheuttaa omat haasteensa asiakkaiden ja työntekijöiden löytämiseen.
Maahanmuutto on yksi potentiaalinen keino ehkäistä suurimpia katastrofeja väestönkehityksessä; potentiaalisia kandidaatteja kannattaa etsiä pitkänkin matkan takaa todella työhaluisten ja yhteiskuntamme sääntöihin sopeutumiseen kykenevien ihmisten joukosta.
Koulutus
Usein puhutaan, että koulutus on avain menestykseen ja vaurastumiseen. Tottahan se onkin, ainakin tiettyyn pisteeseen asti; esimerkiksi vain toisen asteen koulutuksen (lukio tai ammattikoulu) omaava 30-34-vuotias tienaa keskimäärin yli 1000 euroa vähemmän kuin ylemmän korkeakouluasteen omaava palkansaaja tämän Tilastokeskuksen tilaston mukaan. Lisäksi korkeakoulutettujen työllisyysaste on noin 10 % korkeammalla tasolla vain toisen asteen koulutuksen omaaviin verrattuna.
Suomalaisnuorten koulutustaso on kuitenkin rapautunut viime vuosina; korkeakoulutettujen määrä on pysynyt Suomessa samalla noin 40 %:n tasolla jo pitkään, kun muissa OECD-maissa on korkeakoulutettujen määrä väestöstä keskimääräisesti kohonnut trendinomaisesti. Tämä koulutustason heikentyminen vähentää sekä nuoren omia mahdollisuuksia vaurastua ja työllistyä, että myös yritysten potentiaalia kasvattaa liiketoimintaansa, tuottojaan ja veronmaksukykyään.
Elämäntyyli
Myös sosiaalinen paine ja elämäntyyli voi vaikeuttaa mahdollisuuksia vaurastua Suomessa; erityisesti nuorilla saattaa tulla suuria houkutuksia kuluttaa tietyllä tavalla kavereiden ja vanhempien vaikutuksesta. Tärkeää olisikin yrittää olla vertailematta itseään liikaa muihin ja elää sellaista elämää, että todella elää tulojensa mukaan ja asettaa tavoitteita vähän pidemmälle.
Voit vaurastua Suomessakin
Suomi ei ole helppo maa vaurastumisen haluisille; esimerkiksi korkeat elinkustannukset, verotus, väestönkehitys, koulutus ja elämäntyyli aiheuttavat kaikki omat haasteensa nostaa omaa varallisuutta. Moneen näistä asioista pystyt kuitenkin itse vaikuttamaan mitä suurimmissa määrin, joten ei se rikastuminen mahdotonta todellakaan ole. Suunnittele elämääsi ja aseta kirkkaita tavoitteita ja tee sitten oikeita asioita kärsivällisesti; sillä tavalla mahdollisuutesi vaurastua Suomessakin kasvavat huomattavasti!