”Monochrome Shote of Elder Woman Outdoors” creted by InternalEye, from brand pixabay on Canva.com
Moni taho hallitusta myöten on Suomessa viime aikoina ehdotellut, että onko nyt aika luopua perintöverosta? Tässä kirjoituksessa käsittelen asiaa syvällisesti; aluksi käyn läpi mitä perintövero käytännössä tarkoittaa ja miten perintöverot jakautuvat Suomessa. Sen jälkeen tuon esille monipuolisesti perintöveron poiston edut ja haitat kaikkia tärkeimmät asiat huomioiden.
Millainen perintövero on Suomessa?
Verottajan artikkelin mukaan Suomessa perintöjä rokotetaan kahdessa eri veroluokassa perinnönjättäjän ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteen mukaan. Oleellista on myös muistaa että jos osuus perinnöstä on alle 20 000 euroa, veroa ei tarvitse maksaa.
1.veroluokka – lähimmät sukulaiset. Verottajan mukaan olet mukana 1. veroluokassa, jos kuulut perinnönjättäjän läheisimpien sukulaisten ryhmään. Käytännössä esimerkiksi perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, perillinen suoraan alenenevassa tai ylenevässä polvessa (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi tai isovanhempi), aviopuolison tai entisen aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa kuuluvat 1. veroluokkaan.
Tässä veroluokassa perinnön arvon ollessa 20 000-40 000 euron välillä vero alarajan kohdalla on 100 euroa ja veroprosentti yli menevästä osasta on 7 %. Korkeimmillaan perintövero tässä veroluokassa on yli 1000 000 euron perinnöissä – silloin vero alarajan kohdalla 149 700 euroa ja veroprosentti yli menevästä osasta on 19 %.
2.veroluokka – muut kuin lähimmät sukulaiset. 2. veroluokkaan sisältyvät muut kuin lähimmät sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt – tässä veroluokassa perintöverotus on korkeammalla tasolla lähimpien sukulaisten verotukseen verrattuna. Perinnön arvon ollessa 20 000-40 000 euron välillä vero alarajan kohdalla on 100 euroa ja veroprosentti yli menevästä osasta on 19 %. Korkeimmillaan perintöverotus on yli 1 000 000 euron perinnöissä – silloin vero alarajan kohdalla on 297 500 euroa ja veroprosentti 33 %
Hallintaoikeus. Perintäverotuksessa kannattaa ehdottomasti huomioida myös hallintaoikeus; jos saat pelkän hallintaoikeuden. tästä hallintaoikeudesta ei mene perintäveroa. Esimerkiksi leskenä voit säilyttää hallintaoikeuden yhteiseen kotiin, kunhan muistat ilmoittaa siitä perunkirjoituksessa. Lisäksi voit saada hallintaoikeuden myös testamentilla perinnönjättäjän koko omaisuuteen, osaan siitä tai yksittäiseen esineeseen.
Miten perintöverot jakautuvat Suomessa?
Perintöverot jakautuvat voimakkaasti Suomessa esimerkiksi perinnönsaajan perintöosuuden arvon, tulotason ja iän mukaan. Siinä mielessä perintöverotus kohtelee eri lailla erilaisissa elämäntilanteissa olevia perinnönsaajia. Tässä seuraavat esittelemäni tietoni ovat lähtöisin tästä Tilastokeskuksen artikkelista.
Perintöosuudet. Enemmistö (58 %) perintöveron maksuun velvollisista perinnönsaajista sai alle 60 000 euron perintöosuuden vuonna. 2020. Tämän suuren enemmistön osuus kaikista maksuun määrättyjen perintöverojen yhteenlasketusta arvosta oli vain alle 9 %. Puolestaan 8 % prosenttia perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista sai vähintään yli 200 000 euron perintöosuuden. Näille perinnönsaajille määrättiin maksettavaa 56 % vuonna 2020 perintöverojen yhteenlasketusta arvosta.
Kyseisenä vuonna perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia eli alle 300 henkilöä sai vähintään miljoona euroa perintöosuutena. Näiden perinnönsaajien osuus perintöverojen yhteenlasketusta arvosta oli muhkeat 18 % eli hyvin pieni määrä suurien perintöosuuksien saajia vastasti merkittävästä osasta maksamaan määrätyistä perintöveroista.
Ikä. Keskimäärin kovin nuorena ei perintöveroja joudu makselemaan. Suurin osa perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista oli 45-64-vuotiaita, kun perinnönsaajan nettotulot olivat vähintään 30 000 euroa. Jos nettotulot puolestaan olivat vähintään 50 000 euroa 68 % perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista oli 45-64-vuotiaita.
Veroluokat. Vuonna 2020 perintöverojen mediaani oli alle 2500 euroa veroluokassa 1 (läheiset sukulaiset) ja 6500 euroa 2. veroluokassa. Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 84 prosenttia sai maksettavakseen perintöveroa veroluokassa 1 ja 17 prosenttia perintöveroa veroluokassa 2.
Perintöveron edut
Ei ole aivan yksinkertainen asia, kannattaako luopua perintöverosta – sitä puoltaa nimittäin esimerkiksi eriarvoistumisen vähentäminen, veron merkitys valtion taloudelle ja yhteiskunnan dynamiikan voimistaminen.
Eriarvoisuuden vähentäminen. Perintöveroa pidetään usein keinona hillitä vaurauden keskittymistä harvojen käsiin. Sen avulla varallisuuden siirtyminen sukupolvien välillä verotetaan, mikä voi auttaa vähentämään tuloeroja yhteiskunnassa. Tämä tukee yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, sillä ilman verotusta suurten omaisuuksien periminen saattaisi vain lisätä eriarvoisuutta entisestään.
Esimerkiksi Ruotsissa perintövero poistettiin vuonna 2005, jolloin Countryeconomyn tilastojen mukaan tuloeroja kuvaava Ginikerroin oli Ruotsissa 23,4. Viime vuonna tämä Ginikerroin-lukema oli noussut Ruotsissa jo 29,5:een eli eriarvoisuus tuloeroissa on kasvanut huomattavasti kahdessa vuosikymmenessä. Ruotsissa on tehty useitakin muitakin pääomaverotukseen liittyviä kevennyksiä, mitkä ovat osaltaan vaikuttaneet nöin voimakkaaseen muutokseen. Puolestaan vastaavalla ajanjaksolla Suomessa eriarvoisuus tuloerojen suhteen on liikkunut suunnilleen samalla tasolla vuosikymmenten ajan.
Veron merkitys valtion taloudelle. Perintövero on merkittävä tulonlähde valtiolle. Sen avulla rahoitetaan muun muassa julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaalipalveluja. Jos perintöverosta luovuttaisiin, nämä tulot olisi hankittava muilla tavoin, mikä voisi johtaa esimerkiksi ansio- tai kulutusverojen korottamiseen. Tämä puolestaan saattaisi aiheuttaa paineita tavallisten kansalaisten kukkarossa. Esimerkiksi vuonna 2020 valtio korjasi perintöveroina noin 620 miljoonaa, minkä tuoton saaminen hallituksen esittämällä muutoksella olisi epävarmaa. Kyseisessä uudistuksessa luovutusvoittoa perittäisiin vasta omaisuutta myytäessä, jolloin omaisuus voisi siirtyä jälkipolville käytännössä veroitta.
Yhteiskunnan dynamiikan voimistaminen. Perintövero voi kannustaa aktiivisempaan taloudelliseen toimintaan. Ilman veroa ihmiset saattaisivat luottaa perittyyn omaisuuteen elämänsä aikana, sen sijaan että he panostaisivat koulutukseen, työntekoon tai yrittäjyyteen. Verotuksen avulla varallisuus palautuu osittain yhteiskunnalle, mikä voi johtaa dynaamisempaan talouteen, jossa varallisuus ei jää lepäämään passiivisessa omaisuudessa. Jo nykyisessä tilanteessa on työvoimapulaa useilla aloilla ja tulevan väestörakenteen heikkenemisen myötä yhteiskunnamme taloudellinen tilanne saattaisi heikentyä perintöveron poiston myötä huomattavasti.
Perintöveron heikkoudet
Perintöveron poistamista kannattaa moni kansalainen ja suurimpia syitä tähän ovat erityisesti perheyritysten vaikeudet, veron epäoikeudenmukaisuus sekä muutto ulkomaille ja verosuunnittelu.
Perheyritysten ja maatilojen vaikeudet. Yksi perintöveron suurimmista heikkouksista on sen vaikutus perheyrityksiin ja maatiloihin. Sukupolvenvaihdokset voivat olla kalliita, ja perintövero voi asettaa yrityksen tai tilan jatkamisen vaakalaudalle. Monet pienyritykset ja maatalouden harjoittajat saattavat joutua myymään omaisuuttaan tai ottamaan lainaa selvitäkseen perintöverosta, mikä voi heikentää yritystoiminnan jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta. On kuitenkin huomattava että perintövero lähetetään ulosottoon vasta kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä perintöveron maksun eräpäivästä – aikaa on siis hyvin varautua ja maksaa perintöverot sukupolvenvaihdosten kohdalla.
Veron epäoikeudenmukaisuus. Perintöveroa pidetään usein epäoikeudenmukaisena, erityisesti jos perityt varat ovat jo aiemmin verotettuja. Esimerkiksi asunnot ja säästöt on yleensä hankittu ansiotuloilla, jotka on jo verotettu, ja perintöveron maksaminen näistä uudelleen koetaan kaksinkertaisena verotuksena. Tämä saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita ja jopa moraalista vastarintaa veroa kohtaan.
Muutto ulkomaille ja verosuunnittelu. Korkea perintövero voi johtaa varakkaiden ihmisten muuttamiseen maihin, joissa verotus on kevyempää. Tämä ei ainoastaan vähennä verotuloja, vaan myös aiheuttaa aivovuotoa ja taloudellisen aktiivisuuden menettämistä Suomesta. Esimerkiksi Sveitsi, Ruotsi, Portugali, Iso-Britannia ja USA ovat saaneet muuttovoittoa varakkaammista suomalaisista viimeisen vuosikymmenen aikana.
Lisäksi varakkaat perheet voivat harjoittaa verosuunnittelua, jolloin suuri osa omaisuudesta saattaa välttyä verotukselta, mikä tekee perintöverosta tehottomamman kuin on tarkoitus. Esimerkiksi verovapaiden lahjoitusten antaminen lapsille on yksi yleinen keino välttää perintöverojen maksamista.
Perintöveron tulevaisuus Suomessa
Päätös siitä pitäisikö luopua perintöverosta ei ole missään nimessä helppo; mahdollisia häviäjiä ja voittajia on kummassakin vaihtoehdossa runsaasti. Jos saisin itse päättää asiasta en poistaisi perintöveroa kokonaan, vaan tekisin siihen merkittävän kevennyksen – perintöveroa maksettaisiin vasta yli 100 000 euron perinnöistä. Tällä tavalla valtaosa perinnönsaajista välttyisi perinnönmaksulta, jolloin jäisi enemmän varaa mm. sijoittamiseen ja yrittämiseen.
Toisaalta perintöveron pitäminen voimassa suurempien perintöjen kohdalla antaisi mahdollisuuden huolehtia tuloerojen eriarvoisuudesta oikeudenmukaisella tavalla. Puolestaan valtion talouden kannalta perintöverokertymä tietysti vähenisi useammalla sadalla miljoonalla eurolla, mutta talouden dynamiikan voimistuminen auttaisi saamaan lisää verotuloja useampaakin kautta.