Kiinnostus sijoittaa korkoihin on lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana – dramaattisen nopeasti kohonnut korkotaso on suurin syy tähän muutokseen. Tästä kirjoituksesta saat oivan starttipaketin korkosijoittamiseesi; tutuksi tulevat mm. talletukset, joukkolainat ja korkorahastot!
Talletukset
Talletukset ovat helppo väylä sijoittaa korkoihin, mutta matalan korkotason aikana niistä ei ollut saatavilla tuottoa käytännössä lainkaan. Suomessa käyttö- ja säästötilien korot olivat nollan tuntumassa, joten vähänkään tuottoa haluavat suuntasivat varansa muualle parempiin vaihtoehtoihin. Tilanne muuttui kuitenkin vuonna 2022 nopeasti yleisen korkotason noustessa, jolloin myös talletuksista on saatavilla kohtuullista tuottoa.
Säästötilit. Tällä hetkellä säästötileillä on mahdollista saavuttaa parhaillaan korkeimmillaan noin 1,5 %:n korkotuottoa ja näillä säästötileillä ei yleensä ole mitään minimisijoitussummaa. Monella säästötilillä on rajoituksia vuosittaisten nostokertojen mukaan, joten tämä asia kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon säästötilejä vertaillessa. Juuri tällä hetkellä suurimpia korkotuottoja säästötileistä nettoaisit Fellow Pankilla, Bank Norwegianilla ja Svea Bankilla.
Määräaikaistalletukset. Säästötilejä suurempaa tuottoa voit kahmia määräaikaistalletuksilla, joissa laitat varasi talletukseen määräaikaiseksi pidemmäksi ajaksi. Näissä määräajoissa on runsaasti valinnanvaraa – esimerkiksi Bigbankilla lyhin aika määräaikaistalletukselle on kuukausi ja pisin 10 vuotta! Myös määräaikaistalletuksilla on vaihtelua nostorajoituksissa; tietyissä vaihtoehdoissa voit nostaa vapaasti varojasi, kun taas toisissa vaihtoehdoissa ei ole mahdollista tehdä nostoja määräaikana.
Määräaikaistalletuksissa minimitalletussummissa löytyy eroavaisuuksia; esimerkiksi Ålandsbankenilla ja POP Pankilla ei ole minimitalletusta, kun taas Bigbankilla ja Svea Bankilla se on 1000 €. Kannattaa huomata myös, että rahoituslaitokset saattavat tarjota korkeampaa korkotuottoa määräaikaistalletuksissa suuremmille sijoituksille, esimerkiksi Aktia antaa 2,5 %:n vuosituoton vähintään 10 000 euron kertasijoituksille. Tässä kohtaa korkeimpia tuottoja (noin 2,5 – 2,7 %) määräaikaistalletuksista voit kerätä Bigbankilta, Svea Bankilta ja Fellow Pankilta.
Huomioi talletussuoja. Talletuksia suojaa talletussuojajärjestelmä, mikä korvaa enintään 100 000 euroa yhdessä talletuspankissa säilytettävistä varoista. Voit tallettaa varoja useampaankiin talletussuojajärjestelmän alaiseen pankkiin, jolloin voit saada jokaisesta talletuspankistasi suojattua varojasi 100 000 euroa. Kaikki netissä säästötilejä ja määräaikaistalletuksia tarjoavat palvelut eivät todellakaan kuulu talletussuojajärjestelmään, jolloin riskit varojen menettämisestä kasvavat huomattavasti. Kattava lista talletussuojajärjestelmään kuuluvista rahoituslaitoksista löytää tältä sivulta, sen avulla voit löytää itsellesi turvallisemman vaihtoehdon!
Joukkolainat
Myös joukkolainat eli joukkovelkakirjat ovat tunnettu väylä sijoittaa korkoihin – niistä on mahdollista saada huomattavasti talletuksia korkeampia tuottoja, mutta toisaalta myös riskit ovat oleellisesti mittavampia. Joukkolainoissa käytännössä sijoitetaan valtioiden, kuntien ja yritysten liikkeelle laskettuihin velkakirjoihin ja näihin velkakirjoihin sisältyy aina tiettyjä ehtoja.
Joukkolainojen avainasiat. Joukkovelkakirja on siis esimerkiksi valtion, kunnan, yrityksen tai luottolaitoksen liikkeelle laskettu velka, mitä myydään sijoittajille. Joukkovelkakirjaan kuuluu lukuisia ehtoja, joissa voidaan määritellä esimerkiksi laina-aika, kuponkikorko, lainan liikkeeseenlaskukurssi, luottokelpoisuusluokitus ja kovenantit eli mahdolliset lisäehdot lainaan. Joukkolainoihin voit sijoittaa joukkovelkakirjan liikkeellelaskun eli emission aikaan tai jälkimarkkinoilla meklarin välityksellä.
Joukkolainojen riskit. Erilaisissa joukkovelkakirjalainoissa on huomattavasti vaihtelua riskitasoissa – matalinta riskiä löydät vakavaraisten valtioiden velkakirjoista (esim. Saksa, Sveitsi ja Ruotsi) ja mittavimpiin riskeihin törmäät heikon luottoluokituksen omaavien yritysten High yield-lainoissa ja epävakaiden valtioiden velkakirjoissa (esim. Pakistan, Sri Lanka ja Zambia).
Merkittävin riski joukkolainoissa on luottoriski eli mahdolliset lainan takaisinmaksun pulmat. Toinen huomattava riski on korkoriski, mikä voi realisoitua jos korkotaso nousee, jolloin omistamasi velkakirjan arvo heikkenee. Myös likviditeettiriski kannattaa huomioida; joukkolainoista voi olla vaikeaa päästä eroon jälkimarkkinoilla kohtuullisella hinnalla.
Joukkolainojen tuotto. Tärkein tuotto joukkovelkakirjoissa on yleensä kuponkikorko, mikä voi olla kiinteä tai joustava muuttuen esimerkiksi inflaation tai viitekoron mukaisesti. Voit saada myös mahdollisesti myyntivoittoa luopuessasi sijoituksesta ennen laina-ajan päättymistä lainan arvon muutosten mukaan.
Miten sijoittaa joukkolainoihin? Joukkovelkakirjoihin on mahdollista panostaa pienehköilläkin summilla; siihen tarkoitukseen sopivat passelisti erilaiset korkorahastot ja korko-ETF:t. Nämä rahoitusinstrumentit sisältyvät runsaan määrän erilaisia velkakirjasijoituksia, jolloin saat kerralla parempaa hajautusta korkoihin sijoittamiseesi. Runsaasti erilaisia vaihtoehtoja valtionlainoista, yrityslainoista ja High Yield-velkakirjoista voit löytää esimerkiksi Nordnetin kattavasta valikoimasta.
Suoraan yksittäisten pörssiyritysten, valtioiden, kuntien tai yhteisöjen velkakirjoihin sijoittaessa minimisummat ovat yleensä huomattavasti mittavammat – käytännössä usein vaaditaan vähintään 100 000 euron sijoitusta velkakirjaan. Lisäksi tarvitset kaupankäyntiä varten välikäden eli pankin tai välittäjän meklarin järjestämään toimeksiannot puolestasi.
Voit sijoittaa korkoihin myös panostamalla pk-yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin; sellaisiin on mahdollista sijoittaa esimerkiksi joukkorahoituspalveluiden kautta. Näissä palveluissa pystyt lähtemään mukaan hakemaan korkotuottoja pienillä minimisummilla – esimerkiksi Invesdorilla ovat minimisijoitussummat yleensä reilusti alle 1000 euroa.
Korkorahastot ja korko-ETF:t
Jos haluat sijoittaa korkoihin hajautetusti ja pienillä minimisijoitussummilla, tarjoavat lukuisat erilaiset korkorahastot ja -ETF:t erinomaisen vaihtoehdon lähteä mukaan korkojahtiin. Näissä rahoitusinstrumenteissa on eroavaisuuksia sijoitusajan, kulujen, tuottojen ja riskien suhteen, joten kannattaa olla valppaana omien päätösten suhteen.
Sijoitusaika. Korkorahastot ja -ETF:t jaetaan sijoitusajan puolesta lyhyen ja pitkän koron rahastoihin. Lyhyen koron rahastot sijoittavat erilaisiin markkinainstrumentteihin, kuten valtioiden velkasitoumuksiin tai yritysten velkatodistuksiin. Nämä rahastot seuraavat tiiviisti markkinakorkoja, joten riski pysyy kohtuullisella tasolla. Tuottoa nämä vaihtoehdot eivät tarjoa kovinkaan paljoa – enemmän on kyse on varojen turvaamisesta kuin kasvattamisesta. Lyhen koron rahastot sopivat parhaiten korkeintaan kahden vuoden sijoitusajaksi.
Pitkän koron korkorahastot ja -ETF:t puolestaan sijoittavat joukkolainoihin ja erilaisiin korkotuotteisiin. Näistä sijoitusinstrumenteistä voi löytyä enemmän riskisiä sijoituskohteita esimerkiksi heikon luottoluokituksen omaavien yritysten ja valtioiden lainoista. Pitkän koron rahastoissa suositeltu sijoitusaika on vähintään kaksi vuotta ja riskeistä suurimpia ovat luottoriski ja korkoriski näissä vaihtoehdoissa. Toisaalta tuottomahdollisuudet ovat huomattavasti suuremmat lyhyen koron rahastoihin verrattuna.
Kulut. Korkorahastot ja korko-ETF:t eroavat kulurakenteeltaan huomattavasti; keskimäärin korkorahastot ovat kalliimpia kuin korko-ETF:t. Korkorahastojen kulut koostuvat yleensä hallinnointipalkkioista ja mahdollisista merkintä- ja lunastuspalkkioista; lyhyen koron rahastoissa hallinnointipalkkio ovat keskimäärin noin 0,15 – 0,50 % vuodessa ja pitkän koron rahastoissa hallinnointipalkkio vaihtelee noin 0,50 – 1,00 % välillä. Merkintä- ja lunastuspalkkioita ei yleensä veloita suomalaisissa korkorahastoissa, mutta ulkomaisissa vaihtoehdoissa ne voivat olla jopa 5 %, joten kannattaa tutkia tarkkaan rahastojen kulut esimerkiksi avaintietoesitteestä!
Korko-ETF:t ovat pörssilistattuja rahastoja eli niillä voit käydä kauppaa osakkeiden tapaan. Kuluiltaan nämä ETF:t ovat huomattavasti huokeampia sijoittajalle; korko-ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat noin 0,07 – 0,50 % välillä ja lisäksi päälle tulevat kaupankäyntikulut (esim. Nordnet perustasolla 9 euroa / toimeksianto kotimaan markkinoilla). Mitään merkintä- tai lunastuspalkkioita ei veloiteta korko-ETF:ien kohdalla.
Tuotto. Pitkän koron korkorahastoista ja korko-ETF:istä voit siis saada korkeampaa tuottoa lyhyen koron vaihtoehtoihin verrattuna. Korkorahastojen tuotto riippuu mm. sen sijoitusten korkotasoista, niiden arvonvaihteluista ja sijoituskohteista. Käytännössä korkojen noustessa korkosijoituksen arvo laskee ja korkojen tippuessa sijoitusten arvo kohoaa. Korkorahastot ovat yleensä kasvuosuudellisia eli ne laittavat tuottonsa rahastoon arvoa kasvattamaan. Korko-ETF:ien puolelta löytyy enemmän vaihtoehtoja myös tuotto-osuudellisista tuotteista; silloin tuotto jaetaan suoraan tilillesi, jolloin toisaalta verot tulevat nopeammin maksettavaksesi. Lyhyissä koroissa tuotto-odotus on noin 0 – 3 %:n välillä ja pitkissä koroissa tuotto vaihtelee noin 2 – 6 %:n tuntumassa.
Riskit. Suurimmat riskit liittyvät korkojen muutoksiin – korkojen noustessa erityisesti pitkän koron rahastojen arvot voivat laskea huomattavasti. Myös luottoriski on huomioitava pitkien korkojen sijoituksissa ja valuuttakurssien muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus korkosijoitusten arvoon.
Ota korkosijoittaminen haltuun tubessa!
Monta väylää sijoittaa korkoihin
Nykyään on siis tarjolla lukuisia erilaisia väyliä sijoittaa korkoihin; talletukset, joukkolainat, korkorahastot ja korko-ETF:t antavat sauman sijoittaa jo pienilläkin summilla korkosijoituksiin. Jo pelkästään nykyisen korkotason ansiosta sijoittaminen korkoihin voi antaa kohtuullista tuottoa ja hajautusta omaan sijoitussalkkuusi.
Mitä ajattelet sijoittamisesta korkoihin? Onko sille nyt passeli ajankohta korkojen noustua vai pitäydytkö ennemmin muissa omaisuusluokissa? Vastaa rohkeasti alle kommenttikenttään tai vaikka sähköpostiini janne.soikkeli@kaaosteoria.fi !
