Kaaosteoria

Miten olen säästänyt menoissani
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Vuosikymmenten kuluessa olen säästänyt menoissani lukemattomilla tavoilla – pohjimmiltani en todellakaan nauti ylenmääräisestä tuhlailusta, vaan aina on mielessäni ollut uusia keinoja nipistää menoista pois turhia kuluja. Tässä postauksessa kerron näitä suurimpia säästöjen lähteitäni; yllättäen asumisen ja liikenteen menoissani ovat menoviikatteeni heiluneet vilkkaimmin!

Osaan itsekin myydä!

Eräs mittavimmista säästöistäni liittyi ensimmäisen omistusasuntoni myyntiin – en todellakaan käyttänyt espoolaisen kerrostaloyksiöni kauppaamiseen välittäjää, vaan tein itse työt ja säästin isot summat! Tiesin myyntihetkellä syksyllä 2009 alueen asuntojen olevan kysyttyjä, joten jo etukäteen olin varma saavani hyväkuntoisesta asunnosta kohtuullisen hinnan ilman välittäjän mukana oloa.

Paljon säästin? Välityspalkkiot olivat vuonna 2009 paljon korkeammalla tasolla kuin nykyään – pienestä reilun 30 neliön yksiöstäni olisin saanut pulittaa välittäjälle noin 5000 euroa. Omat menoni itse myynnissä jäivät todella vähäisiksi – Oikotien myynti-ilmoitus maksoi vain satasen ja tarvittavat asiakirjat (mm. isännöitsijäntodistus) myyntiin noin 200 euroa. Kaikkiaan siis kuluni myynnistä olivat 300 euroa, joten säästöä tuli 4700 €!

Oman työn määrä? Kuvillahan asunnot myytiin jo silloin, joten otin itse hyvälaatuisia tarkkaanmietittyjä valokuvia asunnosta monipuolisesti havoinnollistaen erityisesti asunnon koon käytännössä ja tuoden parhaat puolet isosti esille (mm. oma piha ja vastahiottu kaunis parketti). Lisäksi ilmoitukseen tekoon Oikotielle ja monipuolisten tietopakettien väsäämiseen kiinnostuneille kului ehkä 6 tuntia aikaa. Asuntoesittelyitä järjestin vain yksityisnäytöillä – niitä minulla oli kaikkiaan vain kolme kappaletta ja asuntoni kävi kaupaksi jo muutamassa päivässä pyytämääni 110 000 euron hintaan. Kokonaisuudessa siis työmääräni ei ollut valtava – noin 10 tuntia riitti onnistuneisiin kauppoihin.

Vakuutetun kallista

Vakuutuksien hinnoissa on huomattavia eroja – vaihtelu johtuu osittain vakuutusten erilaisista kattavuudesta, mutta myös tasoltaan samanlaisia vakuutuksia voidaan myydä selkeästi erilaisilla hinnoilla, joten näiden kanssa saa olla todella tarkkana, jotta ei suotta pulita ylimääräisiä euroja köyhien vakuuttajien tyhjiin lompakoihin!

Millaista säästöä? Autokaupassa ostohetkellä oli otettava autovakuutus kaskoineen ja sen hinnaksi ostamalleni Citroen Grand Picassolle huomasin kotona tietokoneen äärellä tulevan vuodessa  karmaisevat 1800 euroa. Heti samantien vertailin useimpia vakuuttajia ja löysin vastaavan hieman suppeamman, mutta tarpeeksi riittävän kattavan autovakuutuksen POP-vakuutukselta – vuodessa sen hinta oli 1200 euroa. Säästin siis 600 euroa vuodessa tällä vertailulla ja aikaa tuhlaantui noin tunti, joten ihan kivoille tuntiliksoille pääsin!

Miten olen säästänyt menoissani - myymällä itse pienet kämpät, vertailemalla vakuutuksia, tarkkailemalla rahastojen kuluja ja näyttämällä viihteelle viikatetta!

Rahastuksen loppu

Aikanaan lähdin sijoitusurani alkuvaiheissa hakemaan korkeita tuottoja kehittyviltä markkinoilta – tuottoja sainkin huomattavasti, mutta myös maksamani kulut olivat todella muhkeita. Erityisesti laitoin ropojani FIM-yhtiön aktiivisiin rahastoihin osakkeenomistajien iloksi ja omaksi päänvaivakseni.

Millaisiin rahastoihin sijoitin? Sijoitin 2004 vuodesta lähtien aktiivisiin rahastoihin ja erityisesti FIM India ja FIM Russia kuuluivat näihin korkeakuluisiin tuotteisiin sijoitussalkussani. Huomasin myöhemmin nämä rahastot todella kalliiksi – esimerkiksi merkintä- ja lunastuspalkkiot olivat 2,0 % ja vuotuinen hallinnointipalkkio 3,0 % – lisäksi useimpina vuosina nämä rahastot vielä hävisivät tuotoissa vertailuindeksilleen, joten tyhjästä maksoin kalliit opit. Myin sitten kaikki FIM-rahastoni 2006 – 2008 välillä pois ja olen sen jälkeen sijoittanut rahastopuolella sijoittanut mieluummin edullisempiin ETF-rahastoihin ja passiivisiin rahastoihin – niissä esimerkiksi hallinnointipalkkiot voivat olla vain prosentin kymmenyksiä, joten saan selkeää säästöä sijoittamisessani tuoton silti kärsimättä.

Viikinkipankkiirien invaasio. Huomatessani rahastojeni kalliit hallinnointipalkkiot halusin saada osan hyödystä itselleni – FIM olikin hyvää tulosta tekevä selkeä kasvuyhtiö, joten ostin sen osakkeita reippaalla otteella vuonna 2006. Rahoitusmarkkinat kävivät silloin todella kuumana ja osana tätä finanssialan hyökyaaltoa islantilaiset rynnivät Suomeen – finanssikonserni Glitnir ostikin vuonna 2007 FIMin muhkealla preemiolla ja minä ja monet muut osakkeenomistajat saatiin mittava pikavoitto yrityskaupan johdosta. Tämän onnenpotkun ansiosta pystyin ostamaan ensimmäisen asuntoni monta vuotta aikaisemmin kuin olisin muuten pystynyt; onneakin aina välillä on sijoittajan reiteillä uusiin mahdollisuuksiin!

Viihteelle viikatetta

Olen tykännyt viihdyttää itseäni ihan liikaa ja kyseenalaisilla kustannuksilla – vuosien kuluessa mm. keräsin itselleni tuhansien levyjen musiikkiarkiston, kymmeniä tilattavia lehtiä samanaikaisesti ja todella ylimitoitetun määrän viihdepalveluita laidasta laitaan. Jossain kohtaa havaitsin tilanteen järjettömyyden ja kalliin ja elämäniloa ahnaasti vievän viihteen kuluttamisen sijaan aloinkin itse tekemään luovia ja merkityksellisiä asioita.

Kaikkea kuuntelin, kaikkea ostin. Musiikki on aina ollut isossa roolissa elämässäni ja päästyäni kokoaikaiseen työhön tämä kiihkeä suhde vähän karkasi käsistä – pahimpina 2000-luvun alkuvuosina käytin CD-levyihin helposti noin 2000 – 3000 euroa vuosittain. Ikävä kyllä kuuntelen monipuolisesti kaikinlaisia artisteja metallista räppiin ja kantrista brittipoppiin ja Soundista ja Rumbasta sain liikaa vaikutteita, jolloin tuli tilattua postimyynnistä ihan liikaa laatua kotiin. Lopetin levyjen oston käytännössä kokonaan Spotifyn markkinoille tulon jälkeen, jolloin sain säästöä aikaan ihmeesti; nykyään 11 eurolla kuussa saan käytännössä aivan valtaosan maailman levyistä kuunneltavakseni vaivatta. 

Lukemattomia lehtiä. Myös lukeminen on kuulunut elämääni olennaisena osana aivan pienestä lähtien – kirjallisuuden avulla voi hahmottaa maailmaa selkeästi itselle erilaisista näkökulmista, jolloin tavallaan kasvaa ja kehittää tietämystään uusille ulottuvuuksille. Vuosituhannen alussa tämä ulottuvuuksien hakeminen kirjallisuudesta karkasikin täysin omiin sfääreihinsä – huomasin joskus perjantaisin lukeneeni kuusi tuntia postiluukusta sinä päivänä tulleita sanoma- ja aikakauslehtiä. Kuukausittain lehtiin kuluikin silloin pahimmillaan noin 200 euroa kuussa, joten taloudellisesti kirjallisen sanoman kaipuuni tuotti kovia menoja talouteeni. Nykyään minulle tulee ainoastaan postilaatikosta Taloustaito ja Osakesäästäjien Viisas Raha-lehti, joten aikani ja varani eivät enää kulu lehtimassaan!

Sanat säästetty

Kaikkiaan olen siis säästänyt menoissani monella eri sektorilla; oikeastaan kaikki edellä mainitut säästöni eivät millään lailla alentaneet elämänlaatuani, vaan  pikemminkin ne ovat ennemminkin rikastuttaneet taivaltani tavalla jos toisella. Lisää säästöjä on tulevaisuudessakin taatusti luvassa; tulen esimerkiksi perustamaan useita yrityksiä, joilla asiakkaani saavat selkeitä säästöjä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Säästöjen luomisella voi siis vaikuttaa voimakkaasti, jos vain löytää keinot ympäriltään olevasta runsaasta informaatiosta!

Mitä ajattelet säästöistäni? Onko sinulla jo ne käytössä vai löytyykö sinulta hihasta vielä parempia säästöässiä pöytään lyötäväksi? Kommentoi ihmeessä ja valaise minua ja lukijoita omilla kokemuksillasi aiheesta!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös