”Bustling Helsinki Indoor Market Scene” created by Aleksei Pribõlovski, from brand Pexels on Canva.com
Jo pitkään keskiluokka on ollut keskeisessä osassa Suomen talouden menestyksen kannalta, mutta viime aikoina tilanne on heikentynyt. Mitkä ovat suurimmat keskiluokan uhat Suomessa? Saat vastauksia visaiseen kysymykseen kirjoituksestani, missä käyn läpi oleellisimpia pitkällä välillä keskiluokkaa uhkaavia tekijöitä. Pääset syventymään mm. globalisaation, asumisen kulujen ja koulutuksen eriarvoistumisen muodostamiin uhkiin suomalaiselle keskiluokalle!
Globalisaatio
Globalisaatio on muovannut maailman talousjärjestelmää jo vuosikymmeniä. Se on tuonut mukanaan uusia markkinoita, mutta myös kasvavaa kilpailua, joka on alkanut näkyä keskiluokan työpaikoissa. Perinteiset teollisuuden ja tuotannon työpaikat ovat siirtyneet halvemman työvoiman maihin, mikä on vähentänyt työpaikkojen määrää erityisesti niillä aloilla, joilla keskiluokan tuloja on perinteisesti ansaittu.
Esimerkiksi Verkkouutisten artikkelin mukaan vuonna 2022 Suomessa oli 307 000 työpaikkaa teollisuuden aloilta. Teollisuuden työpaikat kyykähtivät noin 23 % vuodesta 2007 vuoteen 2022. Eniten teollisuuden työpaikkoja väheni tietokoneiden sekä elektronisten tuotteiden valmistuksessa ja paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa.
Lisäksi globalisaatio on synnyttänyt kasvavaa painetta suomalaisille yrityksille, jotka joutuvat kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämä näkyy myös työntekijöiden vaatimuksissa: yritykset pyrkivät leikkaamaan kustannuksia, mikä voi johtaa palkkojen polkemiseen, työn epävarmuuden lisääntymiseen ja keskiluokan elintason heikkenemiseen. Erityisesti valmistusteollisuuden ja palvelusektorin keskiluokkainen työvoima on ollut tämän paineen alla.
Myös Suomen talouden suuri riippuvuus viennistä on suuri riskitekijä keskiluokkaisille työpaikoille. Esimerkiksi Suomen Pankin artikkelin mukaan vuonna 2023 Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan supistui 12 % ollen 3557 milj. euroa. Tähän oli osittain syynä Kiinan hauras kotimainen kysyntä, mutta myös koko maailmantalouden alaviere vaikutti Suomen kokonaisviennin 7 %:n vähenemiseen edellisvuodesta.
Digitalisaatio ja teknologian kehitys
Digitalisaatio ja teknologian nopea kehitys ovat muuttaneet työelämää perusteellisesti. Automaatio, tekoäly ja robotiikka ovat jo nyt korvanneet ihmistyövoimaa monilla aloilla, ja tämä kehitys vain kiihtyy tulevaisuudessa. Vaikka digitalisaatio luo myös uusia työpaikkoja, se siirtää painopistettä korkeasti koulutettujen ja teknologisesti suuntautuneiden alojen hyväksi.
Erityisesti keskiluokan perinteiset työpaikat ovat uhattuina, kun automatisointi ja tehokkaammat teknologiset ratkaisut syrjäyttävät rutiininomaisia työtehtäviä. Esimerkiksi pankkivirkailijat, kaupan alan työntekijät ja hallinnolliset tehtävät ovat olleet erityisen alttiita teknologian aiheuttamille muutoksille.
Aikaisemmin on sanottu että ns. luovan luokan työpaikat ovat parhaiten suojassa automaatiolta. Ikävä tosiasia on kuitenkin että erilaisten tekoälymallien nopea kehitys on vähentämässä myös erilaisten luovien työpaikkojen määrää pitkällä välillä. Esimerkiksi ChatGPT:n avulla on mahdollista nopeuttaa ja automatisoida valtavasti sisällöntuotantoa, jolloin yrityksillä ei ole niin suurta tarvetta työvoimalle. Myös MidJourneyn kaltaiset tekoälyyn pohjautuvat kuvagenerointimallit tulevat supistamaan esimerkiksi valokuvaajien ja taiteilijoiden työn kysyntää tulevaisuudessa.
Tämä kehitys voi pakottaa monia keskiluokan edustajia uudelleenkouluttautumaan, mutta kaikilla ei välttämättä ole tähän resursseja tai mahdollisuuksia. Tuloksena voi olla keskiluokan kaventuminen ja eriarvoisuuden kasvu.
Asumisen kustannusten nousu
Asumiskustannukset ovat Suomessa nousseet merkittävästi, erityisesti suurissa kaupungeissa. Keskiluokka, joka on perinteisesti pyrkinyt omistusasumiseen, kohtaa nyt haasteita asuntojen hintojen ja vuokrien jatkuvasti kohotessa. Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa, asuntojen hinnat ovat karanneet monen keskiluokkaisen perheen ulottumattomiin. Tämä ei vain vaikeuta omistusasunnon hankintaa, vaan myös nostaa elinkustannuksia huomattavasti.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin artikkelin mukaan asuntojen hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet 2000-luvun alusta. Vanhojen kerrostalo- ja rivitaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli Helsingissä 5278 euroa vuonna 2023.
Korkeat asumiskustannukset voivat painaa keskiluokan perheiden taloudellisen tilanteen äärirajoille, jolloin säästöjen kerryttäminen tai mahdollisuudet investoida esimerkiksi lasten koulutukseen ja muihin hyvinvointia lisääviin tekijöihin vähenevät. Pitkällä aikavälillä tämä voi johtaa elintason laskuun ja keskiluokan heikentyneeseen asemaan yhteiskunnassa.
Koulutuksen polarisaatio
Koulutus on perinteisesti ollut suomalaisen keskiluokan tärkeä väylä taloudelliseen ja sosiaaliseen nousuun. Ilmainen koulutusjärjestelmä ja korkea koulutuksen laatu ovat tarjonneet mahdollisuuksia kaikille yhteiskuntaluokille. Viime vuosina on kuitenkin nähtävissä merkkejä koulutuksen eriarvoistumisesta. Oppimistulokset ovat laskeneet, ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Kaupungeissa sijaitsevien eliittikoulujen ja syrjäseutujen koulujen välillä on huomattavia eroja resursseissa ja oppimistuloksissa.
Koulutuksen polarisaatio ilmenee hyvin Pisa-tutkimuksia tarkkailemalla; Iltalehden artikkelin mukaan 15-vuotiaiden osaaminen matemiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä on rapautunut merkittävästi vuosina 2006-2022. Suomessa sosioekonomiselta asemaltaan ylimmän neljänneksen oppilaiden pistemäärä oli matematiikassa 529 ja alimman neljänneksen keskiarvo 446 pistettä – keskiarvojen ero oli siis huimat 83 pistettä! Sosioekomiset erot kasvoivat edelliseen pääaluetutkimukseen verrattuna sekä matematiikassa (16 pistettä), lukutaidossa (5 pistettä) ja luonnontieteissä (11 pistettä).
Tämä kehitys voi johtaa siihen, että koulutuksen kautta saavutettava sosiaalinen liikkuvuus heikkenee ja koulutuksesta tulee yhä enemmän erottava tekijä eri yhteiskuntaluokkien välillä. Koulutuksen laadun ja saatavuuden eriytyminen voi erityisesti vaikeuttaa keskiluokan asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia säilyttää asemansa tai nousta korkeammalle.
Verotus ja julkisten palvelujen leikkaukset
Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu laajaan veropohjaan, jonka avulla rahoitetaan julkisia palveluita, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa. Viime vuosikymmeninä keskiluokka on kuitenkin kokenut lisääntyvää veropainetta, kun julkisten palveluiden rahoittamiseen tarvitaan yhä enemmän resursseja. Samalla monet kokevat, että palvelut ovat heikentyneet, kun esimerkiksi terveydenhuollon jonot ovat pidentyneet ja koulutusleikkaukset ovat alkaneet näkyä oppimistuloksissa.
Korkea verotus ja heikentyvät palvelut voivat luoda keskiluokalle tunteen, että he kantavat kohtuuttoman osan julkisten menojen taakasta ilman, että saavat vastinetta maksamilleen veroille. Tämä voi johtaa siihen, että keskiluokan tyytymättömyys kasvaa, mikä voi heikentää yhteiskunnallista koheesiota ja luottamusta julkiseen sektoriin.
Työmarkkinoiden epävarmuus
Keskiluokan perinteinen vahvuus on ollut vakaat työpaikat ja säännöllinen palkkatulo, joka on mahdollistanut suunnitelmallisen ja turvallisen elämän. Työmarkkinoiden muuttuminen on kuitenkin tuonut mukanaan lisää epävarmuutta, kun yhä useampi työskentelee pätkätyösuhteissa tai yrittäjyyden kaltaisissa epätyypillisissä työsuhteissa.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuosina 2012-2023 sekä määräaikaisen että kokoaikatyön palkansaajien lukumäärä kohisi tällä aikavälillä. Kuitenkin suhteellisesti katsottuna määräaikaisen työn lisääntyi 331 000:sta 384000:een henkilöön eli 16 %, kun kokoaikatyön tekijöiden määrä kohosi vain alle 4 %. Huomattavaa on myös naisten tekemän osa-aikatyön osuuden kasvu – se nousi vuoden 2012 noin 19,9 %:sta vuoden 2023 noin 24,3 %:een palkansaajista.
Pätkätyöt ja määräaikaiset työsopimukset vaikeuttavat taloudellista ennustettavuutta ja heikentävät keskiluokan mahdollisuuksia kerryttää säästöjä tai suunnitella pitkän aikavälin investointeja, kuten asunnon hankintaa tai eläkkeelle siirtymistä. Tämä epävarmuus voi johtaa keskiluokan elintason laskuun ja lisätä ahdistusta tulevaisuudesta.
Epävarmuus omasta taloudesta on omalta osaltaan myös ollut vaikuttamassa Suomen heikkenevään ikärakenteeseen; moni perheenperustamisiässä oleva ihminen on joutunut viivästyttämään ja jopa luopumaan perheen perustamisesta epävarman työtilanteen vuoksi. Tällä on huomattavia negatiivisia vaikutuksia sekä ihmisen omalta kannalta että koko yhteiskunnan jatkuvuuden suhteen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen liittyvät toimenpiteet, kuten siirtyminen vähähiiliseen talouteen, voivat tuoda merkittäviä haasteita keskiluokalle. Esimerkiksi liikenteen ja asumisen päästöjä vähentävät toimenpiteet voivat johtaa kohonneisiin kustannuksiin, kuten korkeampiin energiakuluihin tai uusiin investointeihin energiatehokkuuteen.
Suuremmat kustannukset keskiluokalle voivat liittyä esimerkiksi uusiin sähköautoihin, kilometriveroihin tai energiatehokkaisiin remontteihin. Nordean artikkelin mukaan vielä vuonna 2023 uusien täyssähköautojen verollinen keskihinta oli 56 000 euroa, kun uusien bensa-autojen keskihinta oli reilusti matalampi 32 000 euroa. Markkinoille on toki tulossa edullisempiakin alle 30 000 euron autoja, mutta vielä on matkaa näiden täyssähköautojen toimintasäteen kasvattamista lähellekään polttomoottoriautojen lukemille.
Polttoaineiden verottamisella on valtio saanut huomattavia tuottoja autoilijoilta ja tämän tulovirran ehtyessä tulevaisuudessa on esitetty kilometriveroa ratkaisuksi ahdinkoon. Esimerkiksi Tekniikan maailman artikkelin mukaan Keskusta on ehdottanut sähköautoille kilometriveroa, joka olisi kooltaan neljä senttiä kilometriä. Kyseisellä verolla esimerkiksi 20 000 kilometriä vuosittain ajava sähköautoilija pulittaisi veroa 800 euroa vuodessa. Pitkää työmatkaa tekevät maksaisivat kalliisti tässä veromallissa – esimerkiksi minulla menisi vuotuisilla 60 000 kilometrin ajoillani 2400 euroa veroina valtiolle!
Energiaremontteja ovat esimerkiksi lämpöpumpun hankinta, yläpohjan lisäeristys tai aurinkosähköjärjestelmän hankinta. Nämä energiaremontit saattavat olla hyvinkin hintavia esimerkiksi maalämpöjärjestelmän kohdalla – sellaisen hinta asennuksiin voi liikkua Wiherin artikkelin mukaan noin 13 000 – 25 000 euron välimaastossa.
Vaikka keskiluokka on usein keskeisessä asemassa ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönotossa, kustannusten kasvu voi heikentää heidän taloudellista asemaansa. Tämä voi synnyttää jännitteitä, jos keskiluokka kokee kantavansa suurimman osan ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista, vaikka heillä ei ole aina siihen tarvittavia resursseja.
Yhteenveto
Keskiluokan asemaa Suomessa uhkaa monien samanaikaisten tekijöiden paine. Globalisaatio, teknologinen kehitys, asumiskustannusten nousu, koulutuksen eriarvoistuminen, verotuksen kiristyminen, työmarkkinoiden epävarmuus ja ilmastonmuutoksen vaatimukset muodostavat keskiluokalle haasteita, joihin on vaikea löytää yksinkertaisia ratkaisuja.