Arvosijoittaminen on eräs käytetyimmistä osakesijoittamisen strategioista – siinä keskitytään alihinnoiteltujen sijoituskohteiden löytämiseen. Tämä sijoitustyyli on ollut pitkällä välillä erittäin tuottoisa ja mm. usein maailmaan parhaaksi sijoittajaksi arvioitu Warren Buffett on luottanut arvosijoittamisen voimaan.
Tässä kirjoituksessa saat tietää mitä arvosijoittaminen tarkoittaa ja miten etsiä arvo-osakkeita. Lisäksi opit välttämään arvo-ansoja, jotta et laittaisi varojasi suotta päällisin puolin edullisilta näyttäviin kohteisiin.
Mitä on arvosijoittaminen?
Arvosijoittaminen on sijoitusstrategia, missä tavoitteena on panostaa aliarvostettuihin osakkeisiin – sijoitettaessa kohteen todellisen arvon arvioidaan olevan reilusti nykyistä markkina-arvoa korkeammalla tasolla. Arvosijoittajat uskovat arvo-osakkeen arvon nousevan myöhemmin korkeammalle tasolla, kun muutkin sijoittajat huomaavat yrityksen todellisen tason ja tuloskunnon.
Arvosijoittaminen ei onnistu ilman tarkkaa tunnuslukujen penkomista, mutta kohteita seulotaan myös laadullisesti eli kvalitatiivisesti esimerkiksi kilpailuetujen tai yrityksen koon mukaan.
Tunnettuja arvosijoittajia ovat mm. arvosijoittamisen keksinyt Benjamin Graham, legendaarinen Omahan Oraakkeli Warren Buffett ja toinen Berkshire Hathawayn voimahahmo Charlie Munger.
Miten etsiä arvo-osakkeita?
Arvosijoittaminen vaatii tarkkaa tunnuslukujen seulontaa, mutta potentiaalisia sijoituskohteita pengotaan myös kvalitatiivisesti eli laadullisesti esimerkiksi kilpailuetujen tai yritysten koon mukaan.
Tunnusluvut
P/E. Yksi käytetyimpiä tunnuslukuja arvosijoittamisessa on P/E-luku, mikä saadaan jakamalla yrityksen osakekurssi osakekohtaisella tuloksella. Benjamin Grahamin mukaan kannattaa sijoittaa vain alle 9 P/E:n arvo-osakkeisiin. Nykyaikana tällä arvostuksella löytyy suhteellisen vähän sopivia kohteita ja useimmat arvosijoittajat hakevatkin kohteita hieman korkeammilla P/E-luvuillakin.
P/B. Toinen olennainen tunnusluku on P/B, mikä kuvaa yrityksen omistusten kirjanpitoarvoa suhteessa osakkeen hintaan. Käytännössä jos P/B-luku on alle 1.0, saat ostettua yrityksen osaketta alle sen reaalisen kirjanpitoarvon! Useimmat arvosijoittajat etsivätkin vähintään alle 1,0 P/B:n kohteita salkkuunsa niiden tarjoaman aliarvostuksen vuoksi. Huomioi kuitenkin että tämä tunnuslukua ei toimi hyvin palvelu- tai IT-puolen yritysten kohdalla, sillä niillä ei ole juuri taseessaan aineellisia hyödykkeitä.
Vapaa kassavirta (FCF). Vapaa kassavirta tarkoittaa yrityksen luomaa kassavirtaa vähennettynä kaikista kuluista operatiivisista menoista rahoituksen kuluihin. Käytännössä vapaan kassavirran määrä kertoo, kuinka hyvin yrityksen liiketoiminta tuottaa kassavirtaa mahdollistakseen kannattavan liiketoiminnan jatkossakin ilman vaaraa kassavarojen loppumisesta. Arvosijoittajat etsivät erityisesti positiivisen vapaan kassavirran yrityksiä – tärkeää on myös se, että tämä vapaa kassavirta on jo pitkään tasaisesti ollut positiivisella puolella kehittyen vähitellen yhä parempaan suuntaan.
Gearing %. Myös velkaantuneisuutta seulotaan tarkasti; gearing % näyttää yrityksen velkaantumisasteen eli käytännössä velkojen suhteeen omaan pääomaan mitattuna. Jos tämä tunnusluku on negatiivinen, yhtiö on nettovelaton – silloin mahdolliset velat voidaan maksaa kevyesti pois kassavaroista! Kun gearing % on 100, yrityksellä on velkoja ja pääomaa saman verran, jolloin velkaantuneisuus on vielä kohtuullisesti hallinnassa. Hyvä gearing on pienempi kuin 60 %, jolloin kasvuinvestoinnit onnistuvat vielä helposti ilman liikaa velkaantumista.
Laadulliset kriteerit
Kilpailuedut. Oivallisilla arvoyhtiöillä on käytännössä aina joitakin kestäviä kilpailuetuja, joilla ne pystyvät tasaisesti tuottamaan tulosta ja selviytymään kovan kilpailunkin keskellä. Kilpailuetu voi löytyä esimerkiksi matalasta kulurakenteesta, laadukkaasta brändistä, tehokkaasta jakelusta, lukuisista patenteista tai hinnoitteluvoimasta.
Johtaminen. Parhailla arvo-osakkeilla on takanaan laadukasta johtamista; menestyksekkäät johtajat toimivat erityisesti pitkän ajan strategiat mielessään. Hyvät johtajat osaavat kommunikoida selkeän tehokkaasti sekä työntekijöidensä, omistajiensa, että suuremman yleisön suuntaan. Kannattaa myös tutkia, miten yrityksen tulos ja yrityskaupat ovat sujuneet johtajan aikana – siitä voi yleensä ennakoida mallikkaasti johtamisen kyvykkyyttä.
Helppotajuisuus. Arvosijoittaminen onnistuu helpommin, jos tietää mihin sijoittaa – siitä syystä kannattaa perehtyä huolella potentiaalisten sijoituskohteiden tunnuslukuihin, liikeideaan ja kilpailuetuihin. Jos yrityksen toiminta vaikuttaa liian monimutkaiselta ymmärtää, se ei välttämättä sovi hyvin sijoituksena – yleensä parhaiden arvo-osakkeiden liiketoiminta on hyvin ymmärrettävissä.
Vältä arvoansoja
Arvosijoittaminen sisältää useita riskejä, joista eräs suurimmista on arvoansa. Tämä käsite tarkoittaa käytännössä osakkeen arvon näyttämiseltä edulliselta juuri nyt, vaikka tosiasiassa yrityksen tilanne saattaa olla huomattavasti huonommalla tolalla. Arvoansoihin voit törmätä esimerkiksi syklisten osakkeiden, uusien tuotteiden puuttumisen, pienen osakemäärän ja korkean osinkotuoton kohdalla.
Sykliset osakkeet. Erityisesti teollisuudessa ja rakennusalalla monet osakkeet voivat vaikuttaa houkuttelevan edulliselta lukujen valossa, mutta se johtuu enimmäkseen näiden alojen vaihtelevasta syklisestä luonteesta. Välillä liiketoiminta käy ylikierroksilla kovan kysynnän avittamana, mutta seuraavan taantuman aikana nämä sykliset alat ottavat kovasti osumaa. Esimerkkeinä syklisistä yrityksistä voisi mainita teräsyhtiöt Outokummun ja SSAB:n ja rakennuspuolella YIT:n ja SRV:n.
Ei uusia tuotteita. Moni yritys on tuottanut pitkään hyvää kassavirtaa vanhoilla tuotteillaan ja tälläisten firmojen nykyiset tunnusluvutkin voivat näyttää päällepäin suotuisilta. Riskit liiketoiminnan heikentymiseen tulevaisuudessa ovat kuitenkin suuret, sillä kasvu on rajattua uusien tuotteiden puuttuessa ja raju kilpailu voi syödä nykyisten tuotteiden antaman tuoton suihinsa.
Vähäinen osakkeiden liikkuvuus. Tiettyjen pienehköjen yritysten kohdalla arvosijoittaminen vaikeutuu vähäisestä osakkeiden kaupankäynnistä johtuen; silloin esimerkiksi suuret instituutiot eivät voi käydä kauppaa yrityksen osakkeilla, koska osakkeita ei ole riittävästi tarjolla ostettavaksi. Tälläinen osakkeiden vähäinen liikkuvuus voi johtua esimerkiksi osakkeiden keskittymisestä muutamille suurimmille omistajille, jolloin pörssiin ei jää riittävästi vaihdettavaa. Vähäinen kaupankäynti hankaloittaa sijoittamista kyseiseen kohteeseen ja vaikuttaa negatiivisesti pitkällä välillä osakkeen arvostukseen.
Korkea osinkotuotto. Moni arvosijoittaja arvostaa osinkotuottoa, mutta todella korkea osinkotuotto ei itsessään vielä tee yrityksestä hyvää sijoitusta. Osinkotuotto ei välttämättä ole kestävällä tasolla, jos yrityksen kassavirta ei tuota riittävästi ja osingonjakosuhde on aivan korkealla tasolla. Jos myöhemmin osinkoa leikattaisiin rajusti tulosten heiketessä, seurauksena on yleensä roima osakkeen arvon lasku.
Arvosijoittaminen koottuna
Arvosijoittaminen on ja tulee jatkossakin olemaan tuottoisa strategia sijoittaa osakkeisiin – se vaatii kuitenkin opettelua ja pitkäjänteisyyttä. Arvo-osakkeiden aliarvostukset eivät välttämättä haihdu vuosiin, joten on tärkeää pysyä pelissä nauttien samalla esimerkiksi osinkojen tuottamasta kassavirrasta.