”Waving Flaf of United States of America” created by Kaboompics.com, from brand Pexels on Canva.com and ”Tanker ship unloading containers” created by Kelly, from brand Pexels on Canva.com
Nyt se sitten tapahtui – Trump päätti mittavista tulleista globaalilla tasolla Yhdysvaltoihin tuotavien tuotteiden kohdalle. Miten Trumpin kauppasota vaikuttaa talouteen? Tässä kirjoituksessa selvitän tämän aiheen perusteellisesti; Trumpin kauppasota vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi yritysten osakekursseihin, inflaatioon, työllisyyteen ja lainojen korkotasoon.
Millaiset tullit on kyseessä?
Ennen kuin syvennytään tarkemmin Trumpin kauppasodan vaikutuksiin, on olennaista katsoa millaiset tuontitullit on nyt asetettu Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Pienimmillään tullit on 10 % mistään maasta tuoduista tuotteista, mutta korkeimmillaan tuontitullit ovat jo 50 %.
CNN Businessin artikkelin mukaan jokaisen maan tullit lasketaan yksinkertaisen kaavan mukaan: maan kauppavaje jaettuna sen viennillä Yhdysvaltoihin ja sitten se puolitetaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kauppavaje Kiinan kanssa oli vuonna 2024 noin 295 miljardia dollaria ja Yhdysvallat toi kiinalaisia tuotteita noin 440 miljardin dollarin arvosta. Tämä tarkoittaa Kiinan kauppataseen ylijäämän olleen Yhdysvaltojen kanssa 67 % sen viennin arvosta – arvoa, jota Trumpin hallinto kutsui tulliksi, joka peritään Yhdysvalloista. Puolet tästä 67 prosentista on Kiinalle asetettu 34 prosentin vastavuoroinen tulli.
Poimintoja eri maiden tulleista. Suurimpien Yhdysvaltojen tuontimaiden kohdalla tuontitullit eroavat huomattavasti; Euroopan Unionin kohdalla on 20 %:n, Kiinan 34 %:n ja Japanin 24 %:n tullimaksut. Pienehköjä 14-15 %:n tulleja tuli enimmäkseen öljyntuottajamaille, kuten esimerkiksi Norjalle, Venezualalle ja Nigeria. Puolestaan monet Kaakkois-Aasian maat kärsivät enemmän; mm. Vietnam, Laos ja Kambodža näkevät ennennäkemättömät 46-49 prosentin tullit. Nämä ovat maita, joihin amerikkalaiset luottavat kulutustavaroiden, koneiden ja sähkötuotteiden ja tekstiilien osalta.
Osakekurssit romahtavat
Trumpin kauppasota aiheuttaa epävarmuutta yritysten tulevaisuuden tuloksentekokykyyn ja jo pelkästään tämä asia on aiheuttanut huomattavaa osakekurssien alenemista sijoittajien luottamuksen vähentyessä. Esimerkiksi suuri yhdysvaltalainen S&P500 -indeksi on vajonnut viimeisen viiden päivän aikana yli 8 % ja kuukauden kuluessa jo yli 13 %. Osakekurssien alamäki näkyy myös meillä Suomessa – esim. OMX Helsinki 25 -indeksi romahti perjantaina 4.4. melkein 4 % ja viikossa alaspäin on tultu yli 7 %.
Seurauksena tästä Trumpin kauppasodasta voi olla taantumaa suuressa osassa maailmaa, jolloin osakkeiden tuotot voi heiketä kahdesta syystä. Ensinnäkin heikkenevät tulosluvut vaikuttavat oleellisesti osakkeiden alenevaan arvostukseen ja toisaalta monet sijoittajat suuntaavat panostuksensa defensiivisimpiin kohteisiin, kuten esimerkiksi kultaan tai kiinteistöihin.
Kasvaako inflaatio?
Miten Trumpin kauppasota vaikuttaa talouteen hintojen suhteen? Tämä on vielä hieman epäselvää, sillä moni maa ei ole vielä laittanut Yhdysvalloille omia vastatullejaan. Kuitenkin voi hyvin ennakoida, että monet tuotteet ja palvelut saattavat kallistua yllättävänkin huomattavasti.
Esimerkiksi Suomessa kauppasodan vaikutukset jäävät tavallisten kuluttajien suhteen kohtuullisen pieniksi. Ylen artikkelin mukaan Yhdysvalloista tulee Suomeen vain vähän tavallisissa kodeissa käytettäviä tavaroita, jolloin vaikutus jäänee hyvin maltilliseksi OP:n Tomi Kortelan mukaan. EU:n kohdistaessa vastatulleja joihinkin tavaroihin, niiden hinnat voivat nousta rajusti esimerkiksi yhdysvaltalaisten moottoripyörien ja viskien kohdalla.
Toisaalta mm. Kiinasta voitaisiin myydä halvalla tavaraa, jota ne ei eivät enää vie Yhdysvaltoihin tullien vuoksi. Silloin kiinalaisten kuluttajatuotteiden hinnat laskisivat Euroopassa.
Yritysten tilanne haastava. Monet suomalaiset yritykset puolestaan voivat ajautua vaikeuksien mahdollisten EU:n Yhdysvalloille asettamien vastatullien tullessa voimaan. Tuonti Yhdysvalloista oli vuonna 2024 suurinta kemiallisten aineiden ja tuotteiden, kaasujen, sähkökoneiden ja -laitteiden kohdalla ja kivennäisöljyjen tavararyhmissä. Jos vastatullit tulisi voimaan, useimmissa tapauksissa kannattaisi yritysten löytää nopeasti tavarantoimittajia esimerkiksi Euroopasta tai Aasiasta.
Myös viennin suhteen Yhdysvallat on suomalaisille yrityksille olennainen markkina. Vuoden 2024 tammi-elokuussa Yhdysvallat oli Suomen kolmanneksi suurin tavaroiden vientikohde Saksan ja Ruotsin jälkeen. Eniten Yhdysvaltoihin vietiin Suomesta teollisuuden koneita ja laitteita noin 21 %:n osuudella kokonaisviennistä. Muita oleellisia vientituotteita olivat kemialliset aineet ja tuotteet ja metsäteollisuuden tuotteet.
Yhdysvalloissa inflaatio nousee. Lyhyellä tähtäimellä Yhdysvalloissa inflaatio nousee kauppasodan vaikutuksesta – AP:n artikkelissa FED:in johtaja Jerome Powell kertoi aggressiivisten tullien johtavan korkeampaan inflaatioon ja hitaampaan kasvuun Yhdysvalloissa. Powellin kiinnittäessä huomion inflaatioon Yhdysvalloissa ohjauskorkoa tuskin tullaan laskemaan seuraavina kuukausina, jolloin korkeampien lainaamisen kulut saattavat hidastaa taloutta ja alentaa inflaatiota.
Esimerkiksi Americanprogressin artikkelin mukaan Euroopasta tuodun viinin hinta voi nousta 40 %, iPhonien hinnat 40 % ja japanilaisten pelikonsolien hinnat 24 %. Lisäksi Yhdysvalloissa valmistettavien autojen ennakoi Bank of America kallistuvan noin 3300 dollaria kulkuneuvoa kohti ja Goldman Sachs arvioi tuontiautojen hintojen nousevan 5000-15 000 dollarin välillä tullien vaikutuksesta.
Mitkä maat kärsivät eniten?
Erityisesti Trumpin kauppasodasta tulevat kärsimään vientivetoiset maat eli Yhdysvallat on siinä mielessä paremmin suojassa; sillä on Trading Economicsin artikkelin mukaan viennin osuus vain 10 % koko valtion bruttokansantuotteesta. Puolestaan esimerkiksi Suomella viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2023 noin 41 %. Euroopan Unionin maissa vienti EU:n ulkopuolelle painottui eniten Euronewsin artikkelin mukaan Yhdysvaltoihin Irlannin, Suomen, Itävallan, Portugalin, Italian ja Saksan kohdalla, joissa kaikissa vähintään 22 % EU:n ulkopuolisesta viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin.
Borenius Attorneysin asianajaja Kenneth Kraszewski totesi, että suomalaiset viejät ovat haastavassa asemassa. Erityisesti teräs-, paperi-, kone- ja teknologiateollisuus voi kohdata suurempia esteitä päästäkseen Yhdysvaltain markkinoille.
Myös Kaakkois-Aasian vientiin suuntautuneet maat kohtaavat merkittäviä vaikeuksia. Valmistavaa teollisuutta on siirtynyt näihin maihin huomattavasti esimerkiksi Kiinasta, missä palkkataso on jo kohonnut korkeammalle tasolle. The Diplomatin artikkelin mukaan Yhdysvallat on suurin vientimarkkina Vietnamille, Kambodžalle, Thaimaalle ja Filippiineille, toiseksi suurin Indonesialle ja kolmanneksi suurin Malesialle.
Miten työllisyys kehittyy?
Erityisesti lyhyemmällä välillä Trumpin kauppasota tulee vaikuttamaan kielteisesti työllisyyden kehitykseen sekä Yhdysvalloissa että globaalilla tasolla. Esimerkiksi CNN Business artikkelin mukaan joka neljäs yhdysvaltalainen yritys on vähentänyt palkkaamissuunnitelmiaan presidentti Donald Trumpin kauppasodan aiheuttaman sekasorron vuoksi. Tullit voivat saada yritykset perääntymään palkkaamisesta korkeampien kustannusten ja epävarmuuden vuoksi; mm. tuotavien raaka-aineiden hinnan nousu ja kuluttajien luottamuksen heikkeneminen saattavat vähentää palkkaushaluja.
Puolestaan Suomessa vientiin pohjautuvassa taloudessamme kauppasota näkyisi erityisen rumana työllisyyskehityksenä. Etlan kirjoituksen mukaan Suomen bruttokansantuote saattaa laskea 0,5-1,6 prosenttia, jos Yhdysvaltojen esittämät kaikki tullikorotukset toteutuvat. Kyseinen kasvun tyrehtyminen Suomessa saattaisi johtaa työllisyyden vähenemiseen erityisesti vientialoilla ja vaikuttaa myös välillisesti negatiivisesti myös julkisen sektorin työllisyysnäkymiin.
Miten korot kehittyvät?
Trumpin kauppasota saattaa vaikuttaa erittäin oleellisesti myös asuntovelallisten ja sijoittajien elämään, sillä tämä aggressiivinen kauppapoliittinen tullimaksujen nostaminen vaikuttaa korkojen kehittymiseen merkittävästi.
Iltalehden artikkelin mukaan OP:n päästrategi Lippo Suominen ennakoi inflaation nousevan lyhyellä tähtäimellä kaikkialla, mikä tarkoittaa että korkojen pitäisi nousta, mutta samalla taantuman todennäköisyys on noussut, mikä tarkoittaisi korkojen laskua. Loppupelissä Suominen arvioi taantumariskin kasvun johtavan korkojen suuntaavaan alaspäin nykyisestä.
Myös Yhdysvalloissa on tulossa koron laskuja nousevan taantumariskin vaikutuksesta. New York Timesin artikkelin mukaan Goldman Sachs näkee taantumalle 35 prosentin mahdollisuuden seuraavan vuoden aikana nousten edellisen arvion 20 prosentista. He ennakoivat keskuspankin laskevan korkoja kolme kertaa tänä vuonna heinäkuusta lähtien.
Miten Trumpin kauppasota vaikuttaa talouteen yhteenvetona
Kokonaisuutta tarkastellen Trumpin kauppasodan vaikutukset ovat todella voimalliset ja osin jopa ennakoimattomia. Erityisesti alkuvaiheessa inflaatio tulee nousemaan monin paikoin maailmassa, mutta mahdollisen taantuman iskiessä ongelmaksi voikin muodustua ennemmin deflaatio. Puolestaan osakkeiden hinnat saattavat erityisesti lähiaikoina vajota entisestään – epävarmuus tulevasta johtanee suurempaa myyntipaineeseen.
Myös työllisyyden suhteen protektionismin nousu vähentää taloudellista toimintaa erityisesti vientiin pohjautuvissa maissam, joten lähitulevaisuus ei näytä Suomessa kovin hyvältä. Positiivista on kuitenkin korkojen aleneminen, mikä helpottaa erityisesti asuntovelallisten arkea.