”Unemployment. Dismissal. Dismissed Businessman is Upset with a Cardboard Box Holding His Head in His Hands While Sitting in a Company Office” created by studioroman on Canva.com
Suomen työttömyysaste on ollut kansainvälisesti tarkasteltuna varsin korkea yli 8 prosentin lukemilla, vaikka maamme hyvinvointivaltio ja koulutusjärjestelmä tarjoavat hyviä lähtökohtia työllistymiselle. Työttömyyden syyt ovat monisyisiä ja liittyvät niin taloudellisiin kuin rakenteellisiinkin tekijöihin. Tässä kirjoituksessa pureudun perusteellisesti, miksi Suomessa on paljon työttömyyttä ja mitä voisimme tehdä tilanteen korjaamiseksi?
Huono suhdanne
Suomi pienenä avotaloutena on erittäin riippuvainen viennistä ja viime vuosina taloussuhdanne on ollut kannaltamme erittäin epäsuosiollinen. Suomen bruttokansantuote on madellut jo pitkään alamaissa ja valtion velkataso on heikon kasvun ja tuottavuuden kohonnut todella korkealle tasolle.
Ylen artikkelin mukaan Suomen talouskasvu jäi 10. huonommalle sijalle koko maailmassa viime vuonna. Erityisesti Venäjän kaupan menetys ja rakennussektorin lasku ovat vaikuttaneet huonoon talouden kehitykseen Suomessa. EU:n alueella kasvua oli vuonna 2024 keskimäärin 1,1 prosenttia ja kehittyneissä maissa 1,8 prosenttia, kun taas meillä Suomessa hyydyttiin 0,3 % pakkaselle.
Huonon kasvun ja kohonneen korkotason vaikutuksesta Suomen julkisen talouden alijäämä syventyi 3,0 prosenttiin suhteessa BKT:n vuonna 2023. Vaikka vuonna keväällä 2024 päätettiinkin julkisen talouden vakauttamistoimia, julkisen talouden alijäämä syvenee vielä huonompaan suuntaan vuonna 2024. Nämä vakauttamistoimet osaltaan lisäävät työttömyyttä erityisesti valtion ja kolmannen sektorin tarjoamiin työpaikkoihin liittyen.
Hallituksen päätökset
Hallitus on ollut todella haastavassa tilanteessa; heikon talouskasvun ja Suomen julkisen talouden kehnon tilan vuoksi on jouduttu tekemään runsaasti leikkauksia ja veronkorotuksia. Näistä tietyt päätökset ovat kuitenkin heikentäneet työllisyyttä, jolloin ne eivät ole hyödyttäneet talouttamme toivotulla tavalla.
Leikkaukset. Iltasanomien artikkelin mukaan iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoitusta laskettiin 0,65 stä 0,6:een ja aikaisemminhan oli tavoitteena nostaa henkilömitoitusta 0,7 :ään vuonna 2028. Lisäksi perusterveydenhuollossa hoitotakuuta höllättiin 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen ja suun terveydenhuollossa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
Osittain näiden päätösten vaikutuksesta työttömyys on kasvanut hoiva-alalla; Ylen artikkelin mukaan koko hoiva-alan työttömyys nousi viime marraskuussa yli 2400 työttömällä verrattuna vuotta aiempaan. Työttömiä lähihoitajia oli lähes 6400 ja määrä kasvoi vuodessa 1500 ihmisellä. Sairaanhoitajia oli puolestaan työttömänä marraskuussa 1139, mikä oli 115 työtöntä vuotta aiempaa vähemmän.
Myös koulutukseen suuntautuneet leikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä huomattavasti. Ylen artikkelin mukaan nyt vuonna 2025 ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan tämä leikkaus voi tarkoittaa laskennallisesti 1600 opettajan vähennystä.
Puolestaan aikuiskoulutustuen lopettaminen tekee aikuisiän alanvaihdosta haastavampaa, jos ei itseltä löydy taloudellisia resursseja. Stt:n kirjoituksen mukaan työnantajajärjestöt katsovat, että aikuiskoulutustuen lakkautus ilman korvaavaa järjestelmää voi heikentää kriittisesti sote-, kasvatus- ja opetusalan työvoimapulaa. Nämä työnantajajärjestöt eivät hyväksy työnantajien kustannusten lisäystä tutkintokoulutukseen ja se ei monin osin taloudellisesti realististakaan.
Veronkorotukset. Merkittävin hallituksen veronkorotus suuntautui arvonlisäveroon, mitä korotettiin 24 prosentista 25 prosenttiin. Verotuottoa ennakoitiin tällä toimenpiteellä kerättävän 1,2 miljardia. STTK:n artikkelin mukaan alvin nosto heikentää palkansaajien ostovoimaa ja käytännössä se ilmenee hintojen nousuna. Tämä vähentää kuluttamista, mikä vaikeuttaa talouden elpymistä ja kasvattaa työttömyyttä.
Myös kotitalousvähennykseen tuli veronkorotuksia, mitkä vaikuttavat erityisesti hoiva- ja hoitoalan työllisyyteen. Ylen artikkelin mukaan vielä vuonna 2024 yritykseltä ostetusta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä pystyi vähentämään verotuksessa 60 prosenttia enimmäismäärän ollessa 3500 euroa vuodessa. Nyt vuonna 2025 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä aleni 2250 eurosta 1600 euroon vuodessa. Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lenkkeri kertoi alan yrittäjille tehdyn kyselyn perusteella yli puolen vastanneista arvioiden joutuvansa lopettamaan yrittämisen ja yli 60 prosenttia arvioi joutuvansa irtisanomaan henkilöstöä.
Geopolitiikka
Myös geopolitiikan luomat myrskyt ovat vaikuttaneet voimallisesti Suomen työllisyystilanteeseen; erityisesti on ollut merkitystä Venäjän hyökkäyssodalla ja kauppasodilla.
Venäjän hyökkäyssota. Vuoden 2022 helmikuussa Venäjän aloittama hyökkäyssota on vaikuttanut Suomen talouteen monin tavoin. Ensinnäkin maidemme välinen kauppa on käytännössä täysin pysähtynyt EU:n Venäjää koskevien rajoitusten myötä.Suomen Pankin Euro & Talouden artikkelin mukaan Suomen vientiin ei näillä rajoituksilla ollut suurempaa vaikutusta, sillä esimerkiksi vuonna 2021 Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä oli enää 5 %. Vuoden 2023 lokakuussa viennin arvo oli vain 180 milj. euroa eli 0,9 % koko tavaraviennistä.
Suurempi vaikutus työllisyyteen on ollut Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen loppumisella. Aikaisemmin venäläisturistit jättivät Itä-Suomeen huomattavan määrän euroja paikallisille matkailu- ja kaupan alan yrityksille. Ylen artikkelin mukaan erityisesti Etelä-Karjala on ottanut osumaa venäläismatkailijoiden katoamisesta – jo ennen korona-aikaa venäläisturistit kuluttivat Etelä-Karjalassa liki miljoona euroa vuorokaudessa.
Karuna esimerkkinä voisi mainita Vaalimaassa sijainneen Zsar Outlet -ostoskeskuksen; tämä mittava ostoskylä oli perustettu nimenomaan varakkaiden venäläisturistien houkuttelemiseksi. Iltasanomien kirjoituksen mukaan venäläisturistien virran tyrehdytti ensin koronapandemia ja lopullinen niitti tuli Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Zsar Outlet suljettiin vuoden 2023 alkupuolella ja sille ei ole vielä löydetty uutta omistajaa.
Työttömyys onkin ollut todella korkealla tasolla Itä-Suomessa; esimerkiksi syyskuussa 2024 työttömyysaste oli Imatralla 15,2 %, Kotkassa 13,1 %, Joensuussa 13,7 % ja Lieksassa 16 %.
Kauppasodat. Myös Donald Trumpin vaikutuksesta mahdollisesti nousevat tullimaksut saattavat lisätä välillisesti työttömyyttä Suomessa. Tässä kohtaa Helsingin Sanomien artikkelin mukaan presidentti Trump on määrännyt kymmenen prosentin lisätullit kiinalaisille tuotteille. Trump on myös ilmoittanut tullimaksuista Euroopan unionista Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille, mutta hän ei ole vielä toteuttanut uhkaustaan.
Jos Trumpin Eurooppaa koskevat tullit tulisivat voimaan, se heikentäisi Suomen Pankin ennusteen mukaan kotimaan talouskasvua 0,5 prosenttiyksikköä tänä vuonna. Se tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa Suomen talouden kasvavan kuluvana vuonna 0,8 prosentin asemasta vain 0,3 prosenttia. Käytännössä vain tämän yhden tullipäätöksen vaikutus näkyisi Suomessa oman arvioni mukaan useiden kymmenien tuhansien työpaikkojen menetyksenä.
Pitkäaikaistyöttömyys
Myös pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa negatiivisesti työttömyyteen Suomessa, sillä tutkitusti pitkäaikainen työttömyys heikentää työllisyysmahdollisuuksia pitkällä välillä. Työ-ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan nyt vuoden 2024 joulukuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 109 600, mikä oli 19 000 vuotta aikaisempaa enemmän.
Pitkäaikaistyöttömyyden suunta näyttää jatkossakin kehittyvän kehnompaan suuntaan Suomessa. Mtv:n uutisten artikkelin mukaan pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kohoavan vuoteen 2026 mennessä 112 000 henkilöön vuoden 2024 luvusta 96 000. TEM:in erityisasiantuntija Erno Mähösen mukaan suurimman massan pitkäaikaistyöttömistä muodostavat toisen asteen koulutuksen eli lukion tai ammattikoulun suorittaneet. Mutta katsottaessa pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, siitä merkittävä osa johtuu korkeasti koulutettujen työttömyydestä Mähösen mukaan.
Rakenteellinen työttömyys
Rakenteellinen työttömyys on yksi merkittävimmistä työttömyyden muodoista Suomessa. Se syntyy, kun työntekijöiden osaaminen ei vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia. Teknologian nopea kehitys on lisännyt tarvetta erityisosaamiselle, mutta kaikkien työntekijöiden taidot eivät päivity riittävän nopeasti.
Esimerkiksi teollisuudessa ja palvelualoilla automaatio ja digitalisaatio ovat mullistaneet työtehtäviä. Vaikka uusia työpaikkoja syntyy, osa vanhoista ammateista katoaa. Tämän seurauksena erityisesti keski-ikäiset ja vähemmän koulutetut työntekijät voivat jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Suomessa esiintyy useiden työtehtävien kohdalla kohtaanto-ongelmaa eli tilannetta, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista selviää, että suurinta kohtaanto-ongelmaa löytyy valkaisu-, värjäys- ja puhdistuskoneiden hoitajien, muiden muualla luokittelemattomien myyntityöntekijöiden, satunnaistöiden tekijöiden, matkaoppaiden ja avustavien puutarhatyöntekijöiden kohdalla. Suurin osa näistä tehtävistä on matalahkosti palkattuja ja osa-aikaisia, mikä selittää osaltaan vaikeaa työntekijöiden hankkimista.
Ratkaisuja työttömyyden vähentämiseksi
Koulutuksen ja osaamisen päivittäminen. Työntekijöiden jatkuva kouluttaminen ja uudelleenkouluttautuminen auttavat vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hallituksen tulee perua aikuiskoulutustuen ja ammatillisen koulutuksen leikkaukset!
Työvoimakustannusten alentaminen: Työnantajamaksujen keventäminen voisi kannustaa yrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä. Erityisesti palkan sivukulujen kohdalla eläke- ja vakuutusmaksujen kohdalla olisi huomattavasti korjaamisen varaa!
Työmarkkinoiden joustavoittaminen: Työsuhteiden ja palkkaneuvottelujen joustavoittaminen voisi helpottaa työpaikkojen syntymistä.
Alueellinen liikkuvuus: Kannustimet muuttamiseen ja paremmat julkiset palvelut voivat auttaa työllistymään eri puolilla Suomea.
Pitkäaikaistyöttömien tuki: Kohdennetut toimenpiteet, kuten mentorointi ja palkkatuet, voivat auttaa pitkäaikaistyöttömiä palaamaan työelämään.
Ota Suomen työttömyys haltuun videoltani!
Miksi Suomessa on paljon työttömyyttä?
Tässä kirjoituksessa on käynyt sinulle varmasti hyvin selväksi, että Suomen korkea työttömyysaste on monen erilaisen asian summa. Ikävää kannaltamme on että esimerkiksi suurempiin globaaleihin suhdanteisiin ja geopolitiikkaan vaikutusvaltamme suomalaisina on varsin rajallista. Positiivista kuitenkin on että voimme vaikuttaa aktiivisesti monessa asiassa kohentaaksemme työllisyyttä – laittakaamme satsauksia erityisesti koulutukseen, pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan ja alueelliseen liikkuvuuteen!