Kaaosteoria

Miksi Suomen talous on kriisissä?

” Helsinki, Finland. Panoramic Mornig view of Blekholmen Valk” created by Ryhor Bruyeu, from brand Grisha Bruev on Canva.com

Miksi Suomen talous on kriisissä?

Suomen talous on todellisessa kriisissä – bruttokansantuote ei ole noussut 15 vuoteen ja valtion velka on korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Mitkä ovat ne suurimmat syyt tähän kehnoon tilanteeseen? Tämä asia selviää perinpohjaisesti tästä kirjoituksesta; negatiivisia haittatekijöitä ovat mm. julkisen talouden alijäämä, riittämättömät investoinnit ja väestörakenteen heikentyminen.

Julkisen talouden alijäämä

Eräs merkittävä asia, miksi Suomen talous kriisissä on Suomen julkisen talouden alijäämä – käytännössä erilaiset julkisyhteisöt valtiosta kuntiin ovat olleet alijäämäisiä vuoden 2008 finanssikriisistä alkaen. Syinä tähän julkisen  puolen nihkeään taloudelliseen kehitykseen ovat erityisesti vaisu talouskasvu, väestörakenteen heikentyminen ja koronakriisin kulut. Julkisen talouden alijäämä näkyy monissa asioissa – suurimmat niistä ovat velan korkokulut, liikkumavaran vähentyminen ja hyvinvointivaltion olemassaolo.

Velan korkokulut. Elimme pitkään käytännössä nollakoron maailmassa, missä velalla ei ollut oikeastaan hintaa. Vuonna 2022 tilanne muuttui äkillisesti korkojen noustessa;  esimerkiksi valtionvelan korkomenot olivat vielä 2022 noin 0.8 mrd euroa, kun ne nyt 2024 ovat jo noin 3.2 mrd euroa. Kohoavat velan korkokulut aiheuttavat painetta kiristää verotusta tai leikata menoista, joita on haastavaa tehdä nykyisessä vähäisen talouskasvun keskellä.

Liikkumavara vähenee. Jo krooniseksi muodostunut julkisen talouden alijäämä vähentää mahdollisuuksia toimia äkillisten kriisien sattuessa kohdalle. Jos emme pysty säästämään hyvien päivien aikana ei huonon ajan koittaessa ole mitään mistä jakaa. Siitä syystä julkisen velan nousun ja heikkenevän väestörakenteen myötä tulevissa kriiseissä mahdollisuudet toimia ovat rajoitetummat ja silloinkin uhkana on velkamäärän kasvaminen entisestään vielä nykyistäkin haastavammalle tasolla.

Hyvinvointivaltion olemassaolo. Eräs Suomen ehdottomista vahvuuksista on ollut hyvinvointivaltion muodostuminen; meillä kuuluvat kaikki kansalaiset erilaisten etujen piiriin ilmaisesta koulutuksesta kattavaan terveydenhuoltoon. Käytännössä tämä tulonsiirtoihin perustuva pohjoismainen malli on vähentänyt eriarvoistumista ja lisännyt oleellisesti mahdollisuutta elää hyvää elämää.

Jatkuva julkisen talouden alijäämä on kuitenkin vaikuttanut omalta osaltaan paineena vähentää erilaisia hyvinvointivaltioon yhdistettyjä menoeriä. Esimerkiksi ansiosidonnaiseeen työttömyysturvaan on tullut viime aikoina heikennyksiä – niitä ovat mm. lapsikorotusten ja suojaosuuden poistaminen sekä vuorotteluvapaajärjestelmän lopettaminen. Lisäksi myös terveydenhuollon puolella on tulossa heikennyksiä esimerkiksi terveyskeskusten lakkauttamisilla, jolloin kansalaisten terveydenhuollon saatavuus hankaloituu aiheuttaen ajallisia ja taloudellisia ongelmia.

Julkisen talouden alijäämä Suomessa
Julkisen talouden alijäämä Suomessa viime vuosina (Kuva: Tilastokeskus)
Valtion budjettitalouden korkomenot
Valtion korkomenoit ovat kasvaneet merkittävästi muutaman viime vuoden kuluessa (Kuva: Valtiokonttori)

Riittämättömät investoinnit

Suomen talous on kriisissä myös riittämättömien investointien vuoksi; viimeisen 15 vuoden aikana investoinnit eivät ole juuri kasvaneet euroissa laskettuna ja ne on suunnattu talouden kasvun kannalta epäoleellisiin asioihin.

Investoinnit vähissä. Jos tarkkaillaan yksityisiä investointeja Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa vuosien 2011-2023 huomataan niissä kasvua vain noin 32 % eli vuosittain noin 2.7 %:n kasvua.  Vielä pahemmaksi vähäisestä kasvusta tekee investointien käyttötarkoitus; ne ovat suuntautuneet viime aikoina koko taloudessa yhä enemmän kiinteistöihin tutkimus- ja kehittämismenojen sijaan.

TKI-investointeihin panostettava. Jos haluamme nähdä todellista kasvua Suomen taloudessa, on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja lisättävä huomattavasti sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Maamme viimeisimmissä hallitusohjelmissa on kirjattu että Suomi tavoittelee TKI-menojen kasvattamista 4 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna investoinnit olivat vasta 2.9 % bruttokansantuotteesta, joten kirittävää riittää huomattavasti tavoitteeseen pääsemiseksi. Toki pelkät rahalliset investoinnit eivät riitä; tarvitaan lisäksi myös lisää osaavaa työvoimaa ja TKI-investointien kohdentamisesta todellista kasvua tuottaviin kohteisiin.

Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan
Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat olleet pitkään riittämättömiä, tavoitteena on 4 %: TKI-menot bruttokansantuotteesta (Lähde: Akava Works)

Väestörakenteen heikentyminen

Jo pidemmän ajan kuluessa on Suomen talouden tilaa useimpien muiden kehittyneiden maiden tavon syövyttänyt väestörakenteen heikentyminen – siihen on vaikuttanut erityisesti vähentynyt syntyvyys. Tulevaisuuden kannalta väestörakenteen heikentyminen vaikuttaa mm. huoltosuhteeseen, alueelliseen väestönkehitykseen ja työvoiman saatavuuteen.

Vanhushuoltosuhde. Jo pitkään Suomessa on vanhushuoltosuhde eli iäkkäämpien ihmisten määrä suhteessa työikäisiin heikentynyt – esimerkiksi tämän Eurostatin artikkelin mukaan vanhushuoltosuhde oli Suomessa 2022 jo 37.4 % eli toiseksi korkein Euroopassa Italian jälkeen. Tulevien vuosikymmenien aikana tämän vanhushuoltosuhteen ennustetaan heikkenevän vielä entisestään Väestöliiton artikkelin mukaan kaikilla hyvinvointialueilla. Suurimpia haasteita Suomen taloudelle tästä muutoksesta ovat lisääntyvä terveys- ja hoivapalveluiden tarve ja rahoitus ja riittävän eläketason turvaaminen.

Alueellinen väestönkehitys. Syntyvyyden lasku näkyy esimerkiksi peruskouluikäisten määrässä eri alueilla; suurinta laskua ennakoidaan MDI:n väestöennusteen mukaan 2022-2030 välillä seutukaupunkeihin, kehyskuntiin ja maaseudulle ja ainoastaan pääkaupunkiseudulla päästäisiin käytännössä ilman laskua. Kokonaisuudessaan vuoteen 2040 suhteutettuna MDI ennakoi väestön määrän kasvavan huomattavasti Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Erityisesti väestö vähenisi Etelä-Savossa (16.3 %), Kainuussa (15.1 %) ja Satakunnassa (10.9 %).

Työvoiman saatavuus. Vähentyvä syntyvyys ja pienemmät ikäluokat vaikuttavat pitkällä välillä huomattavasti myös työvoiman saatavuuteen ja sitä kautta Suomen talouden toimintakykyyn. Jo tässä kohtaa nykyisen kehnonkin taloussuhdanteen aikana on pulaa työntekijöistä; suurinta vajausta löytyy erilaisista sosiaali- ja terveysalan osaajista lääkäreistä lastentarhaopettajiin. Lisäksi työvoimasta on puutetta erilaisissa matalapalkka-alan tehtävissä vartijoista pikaruokatyöntekijöihin. 

Tämä nykyinen tilanne hankaloituu vielä tulevaisuudessa entisestään; Opetushallituksen raportin mukaan eniten kasvaa energia-, vesi- ja jätehuollon työntekijöiden, vartijoiden, luonnontieteen ja matematiikan asiantuntijoiden ja erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tarve.

Suomen talous on kriisissä vielä pitkään

Valitettavasti Suomen talous on kriisissä vielä pitkään; julkisen talouden alijäämä, investointipula ja väestörakenteen heikentyminen eivät todellakaan muutu hetkessä parempaan päin. Käytännössä tarvitsisimme rakenteellisia muutoksia ja aitoa tekemistä jo tänään, jotta voisimme saada taloutemme taas pysyvän ja kestävän kasvun raiteille!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top