”Real Estate Law Concept. Gavel on Sounding Block in Hand’s Male” created by kanchanachitkhamma on Canva.com
Konkurssit Suomessa 2025 ovat todella korkealla tasolla historiallisesti. Konkurssien määrä on kasvanut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin, ja tämä kehitys on herättänyt huolta niin yrittäjissä kuin päätöksentekijöissäkin. Mitä konkurssipiikki kertoo taloudestamme, ja millaisia syitä tämän taustalla on?
Konkurssit Suomessa kasvussa
Konkurssien määrä Suomessa on ollut huomattavassa nousussa viime vuosina ja tilanne näyttää vain pahenevan entisestään. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan nyt huhtikuussa 2025 laitettiin vireille 333 konkurssia, mikä on 38 konkurssia edellisvuoden huhtikuuta korkeampi lukema.
Myös vuositasolla konkurssien määrä on todella korkealla tasolla; vireille pantujen konkurssien liukuva keskisumma oli nyt huhtikuussa 3671 – eli viimeisen 12 kuukauden kuluessa konkurssien määrä oli 9 % suurempi sitä edeltäneeseen 12 kuukauden ajanjaksoon verrattuna. Pitkällä välillä tarkastaltaessa konkurssit Suomessa eivät ole olleet edes finanssikriisin aikoihin näin korkealla tasolla!
Konkurssit Suomessa 2025 toimialoittain
Erityisesti konkurssit Suomessa 2025 kohdistuvat toimialoittain rakennusalalle, kaupan alalle ja muihin palvelualojen yrityksiin. Tilastokeskuksen mukaan nyt huhtikuussa 2025 muiden palveluiden toimialalla haettiin 102 yritystä konkurssiin ja näissä firmoissa oli kaikkiaan 255 henkilötyövuotta konkurssiuhan alla. Puolestaan rakennusalalla haettiin huhtikuussa 87 yritystä konkurssiin ja näissä kohteissa oli konkurssiuhan alla 299 henkilötyövuotta.
Pidemmällä välillä erityisesti rakennusalalla on konkurssien määrä ollut ikävässä nousutrendissä – vielä 2020-vuoden aikana kuukausittaiset konkurssit liikkuivat monena kuukautena 20 konkurssin lukemassa, kun nyt viimeisen vuoden kuluessa alimmillaankin ollaan kuukausitasolla päästy 40 konkurssiin!
Konkurssit Suomessa 2025 alueittain
Nyt huhtikuussa 2025 konkursseja laitettiin vireille eniten väkirikkaalla Uudellemaalla, missä niitä oli 118 kappaletta. Runsaasti konkursseja oli myös Pirkanmaalla (36 kpl), Varsinais-Suomessa (27 kpl) ja Pohjois-Pohjanmaalla (26 kpl). Erityisen huonosti maakunnan väkilukuun suhteutettuna meni Keski-Suomessa, missä konkursseja pantiin vireille 20:lle yritykselle!
Vuositasolla tarkasteluna konkurssit ovat lisääntyneet useimmissa maakunnissa viime vuosina. Esimerkiksi Uudellamaalla oli vuonna 2020 konkursseja vuositasolla noin 800, kun tämä lukema oli vuonna 2024 jo noin 1400. Puolestaan Pirkanmaalla konkursseja oli vuonna 2020 vuositasolla 179, mistä se kohosi viime vuonna 282 konkurssiin.
Mikä on aiheuttanut konkurssiaallon?
Konkurssien nousu Suomessa on seurausta useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja suurimpia vaikuttavia syitä ovat olleet korkojen nousu, kuluttajien varovaisuus, energian hinnan vaihtelut ja työvoimapula.
Korkojen nousu. Euroopan keskuspankin toistuvat koronnostot vuosina 2023–2024 ovat kiristäneet lainamarkkinoita. Moni velkavivulla toiminut yritys on ajautunut ahdinkoon kasvavien rahoituskustannusten vuoksi. Lisäksi korkojen nousu on vaikuttanut negatiivisesti erityisesti uudisrakennusten kysyntään, mikä on vaikuttanut osaltaan rakennusalan konkurssien voimakkaaseen nousuun.
Kuluttajien varovaisuus. Inflaation vaikutus kuluttajahintoihin ja elinkustannuksiin on saanut suomalaiset vähentämään kulutustaan. Tämä on iskenyt etenkin vähittäiskauppaan ja palvelualoihin. Lisäksi myös kasvanut työttömyys on osaltaan vaikuttanut negatiivisesti kansalaisten kulutusmahdollisuuksiin.
Viime aikoina tosin on kuluttajien ostovoima kohentunut – Ylen artikkelin mukaan esimerkiksi valtion työntekijät saivat yleisen linjan mukaisen 7,8 %:n mukaisen palkankorotuksen kolmen vuoden sopimusajalle.
Energian hinnan vaihtelut. Vaikka energiahinnat ovat tasaantuneet vuoden 2024 piikin jälkeen, energian korkea peruskustannustaso on edelleen haaste teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksille.
Työvoimapula ja kustannukset. Samaan aikaan kun työvoimapula vaivaa monia aloja, työvoimakustannukset ovat nousseet, mikä on vaikeuttanut erityisesti työvaltaisten alojen kannattavuutta.
Mitä seuraamuksia on konkursseilla?
Konkurssiaalto ei ole pelkästään synkkä tilasto-otsikko, vaan sillä on myös laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työpaikkojen menetykset ja negatiiviset vaikutukset yrittäjään ja velkojiin ovat erityisesti konkurssien ikäviä seurauksia.
Työttömyys. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan 15-74-vuotiaita työttömiä oli nyt vuoden 2025 huhtikuussa 288 000 eli 25 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna ja 15-74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste oli huhtikuussa 10,0 %, kun se oli viime vuonna huhtikuussa 9,2 %. Lisääntyvät konkurssit eivät tietenkään olleet suurin tekijä näin paljon nousseeseen työttömyyteen, mutta niillä oli silti oma negatiivinen vaikutuksensa heikkoon kehitykseen.
Yrittäjä. Konkurssi on usein todella haastava paikka yrittäjälle; silloin taloudellinen tilanne huononee merkittävästi, koska yrityksen omaisuus käytetään velkojen ja yrittäjä voi joutua vastaamaan yrityksen veloista henkilökohtaisesti. Lisäksi konkurssin jälkeen voi olla vaikeampaa saada luottotietoja tai hankkia rahoitusta uuteen yritykseen.
Vaikutukset velkojiin. Pienyrittäjän artikkelin mukaan konkurssiprosessin aikana suojatut velkojat, kuten pankit tai muut lainoja antavat tahot saavat yleensä ensimmäisten joukossa velkojaan maksetuksi. Keskimäärin suomalaisten pankkien luottotappiot ovatkin olleet erittäin maltillisella tasolla viime vuosien aikana.
Puolestaan vakuudettomat velkojat, kuten toimittajat tai vuokranantajat, ovat heikommassa asemassa velkojen takaisinmaksun suhteen – usein suurin osa vakuudettomista veloista jääkin maksamatta.
Konkurssit Suomessa 2025 yhteenvetona
Kokonaisuutena konkurssit Suomessa 2025 ovat ikävän korkealla tasolla; ne ovat kohdistuneet erityisesti palvelualoille eri puolille Suomea. Varsinkin korkojen nousu ja kuluttajien varovaisuus ovat kasvattaneet konkurssien määrää ja konkurssisuma on vaikuttanut voimallisesti työttömyyslukuihin ja yrittäjiin.