” Retirement planning, Seniorman standing and sstack of coins money on natural green background, Save money for prepare in future and pension retirement concept” created by MonthiraYodtiwong, from brand Getty Images on Canva.com
Nykyään erityisesti monet nuoret epäilevät että eivät pääse koskaan eläkkeelle, mutta romahtaako Suomen eläkejärjestelmä tulevaisuudessa? Tähän olennaiseen jokaista kansalaista koskettavaan aiheeseen saadaan vastauksia tästä artikkelista; tiukkaa asiaa luvassa mm. eläkejärjestelmän riskeistä, romahdusvaaran mahdollisuudesta ja mahdollisista keinoista vahvistaa eläkejärjestelmää.
Miksi eläkejärjestelmä on paineen alla?
Eläkejärjestelmän rahoitus perustuu Suomessa pääasiassa niin sanottuun jakojärjestelmään. Työssäkäyvien maksamat eläkemaksut käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Tämä malli toimii hyvin silloin, kun työssäkäyvien määrä on riittävä kattamaan eläkkeellä olevien tarpeet. Suomessa väestörakenne kuitenkin muuttuu merkittävästi seuraavien vuosikymmenten kuluessa, jolloin eläkejärjestelmään kohdistuu painetta ikääntyvän väestön, työmarkkinoiden muutosten ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
Ikääntyvä väestö: Iäkkään väestön määrä on kasvamassa Suomessa voimakkaasti seuraavina vuosikymmeninä. Esimerkiksi MDI:n väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa asuu jo 860 000 yli 75-vuotiasta ja 310 000 yli 85-vuotiasta, kun parhaillaan on 620 000 yli 75-vuotiasta ja 160 000 yli 85-vuotiasta. Samalla syntyvyys on laskenut jo pitkään, mikä vähentää tulevien työikäisten määrää.Tulevina vuosina työikäisten määrä riippuukin paljon maahanmuuton tasosta; 2020-luvun keskimääräinen maahanmuutto pitäisi työikäisten määrän nykyisellä tasolla, korkeampi vuosien 2022-2023 tasoinen maahanmuutto lisäisi huomattavasti työikäisien määrää ja maahanmuuton putoaminen alle 2020-keskitason laskisi työikäisen väestön määrää.
Työmarkkinoiden muutokset: Digitalisaatio, globalisaatio ja automatisointi vaikuttavat työnteon muotoihin. Pätkätyöt ja yrittäjyys ovat yleistyneet, mikä saattaa johtaa epätasaisempiin eläkemaksuihin ja sitä kautta pienempiin eläkkeisiin. Eläketurvakeskuksen artikkelin mukaan yrittäjien keskimääräinen eläke on vain 1800 euroa kuussa verrattuna palkansaajien 2200 euroon. Lisäksi neljännes yrittäjistä saa työeläkettä alle 1000 euroa kuussa!
Taloudellinen epävarmuus: Talouden heilahtelut, inflaatio ja matalat korkotasot voivat vaikeuttaa eläkevarojen kartuttamista ja sijoittamista. Suomessahan työeläkkeistä vastaavat erilaiset työeläkeyhtiöt, joita ovat mm. Ilmarinen, Varma ja Keva ja Eläketurvakeskuksen artikkelin mukaan esimerkiksi vuonna 2023 valtaosalla työeläkesijoittajista reaalituotot jäi negatiiviseksi. Erityisen ikävää on huomata suomalaisten eläkeyhtiöiden kehnot sijoitustuotot muihin maihin verrattuna; ruotsalaisten ja kanadalaisten lakisääteisten eläkerahastojen 15 vuoden reaalituotot ovat olleet yli 6 %, kun taas suurimmat Suomen työeläkeyhtiöt ovat keränneet vain noin 4 %:n reaalituottoja.
Onko eläkejärjestelmä vaarassa romahtaa?
Eläkejärjestelmän romahdus on voimakas termi, ja se voi antaa väärän kuvan tilanteesta. Todennäköisempää on, että järjestelmä kohtaa uudistustarpeita. Nykyisellään järjestelmä on vakaa, mutta sen kestävyys pitkällä aikavälillä vaatii sopeutustoimia. Esimerkiksi eläkemaksuja voidaan joutua korottamaan, eläkkeiden tasoa sopeuttamaan tai eläkeikää nostamaan.
Eläketurvakeskuksen mukaan järjestelmän vakautta on parannettu muun muassa sijoitustuottojen avulla. Kuitenkin sijoitustuottoihin liittyy aina riskejä, ja taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa näihin merkittävästi.
Miten vahvistaa eläkejärjestelmää?
Vaikka Suomen eläkejärjestelmä kokeekin painetta suunnasta, sitä voidaan vahvistaa merkittävästi pidentämällä työuria, tukemalla syntyvyyttä, aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla ja uudistamalla eläkejärjestelmää.
Työurien pidentäminen. Työelämän joustavuuden lisääminen ja työhyvinvoinnin parantaminen voivat kannustaa ihmisiä pysymään työelämässä pidempään. Lisäksi ikäsyrjintään on puututtava voimakkaammin; Ilmarisen työkykyjohtajan Kristiina Halosen artikkelin mukaan suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään yli 55-vuotiaita ja yli 55-vuotiaiden on hankalampi uudelleen työllistyä.
Syntyvyyden tukeminen: Perhepolitiikan kehittäminen, kuten parempi päivähoitojärjestelmä ja joustavammat työajat, voisi lisätä syntyvyyttä pitkällä aikavälillä.
Maahanmuutto: Hallittu ja aktiivinen maahanmuuttopolitiikka voi lisätä työikäisen väestön määrää ja keventää eläkejärjestelmän painetta. Työperäistä maahanmuuttoa voisi tukea kielikoulutuksen määrän lisäyksellä, ansioverotuksen alentamisella ja maahanmuuttoprosessin nopeuttamisella.
Eläkejärjestelmän uudistukset: Uusien rahoitusmallien ja sijoitusstrategioiden kehittäminen voi lisätä järjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä. Iltasanomien kirjoituksen mukaan parhaillaan työmarkkinajärjestöt keskustelevat eläkeuudistuksista ja erityisesti sääntöpohjaisesta vakauttajasta. Tällä sääntöpohjaisella vakautusjärjestelmällä tarkoitetaan keinoja, joilla työeläkejärjestelmää kyettäisiin sopeuttamaan mahdollisiin kriiseihin. Etlan tutkimusneuvonantajan Tarmo Valkosen huomauttaa, että tavoitteena on päästä eroon hitaasta prosessista, joka eläkeuudistuksiin yleensä liittyy. Kestää vuosia ennen kuin neuvoteltu uudistus saadaan voimaan – tästä on nyt tarkoitus päästä automatiikalla eroon.
Lisäksi eläkejärjestelmää voitaisiin muuttaa tulevaisuudessa, niin että ihmiset saisivat itse päättää ainakin osittain, mihin sijoituksiin omat eläkemaksut menisivät. Tämä malli on voimassa esimerkiksi Ruotsissa, missä Pensionsmyndighetenin artikkelin mukaan eläkkeen perusteena olevista tuloista sijoitetaan vuosittain 2,5 prosenttia rahastoeläkkeeseen ja saat itse päättää, haluatko sijoittaa rahat itse valitsemaasi rahastoon vai annatko niiden olla valtiollisessa vaihtoehdossa.
Yhteenveto Suomen eläkejärjestelmästä
Kokonaisuutta tarkasteltaessa Suomen eläkejärjestelmä ei todellakaan ole missään romahdusvaarassa, mutta korjattavaa löytyy vielä työurien pidentämisen, syntyvyyden nostamisen ja työperäisen maahanmuuton suunnilta.