Suomen talous on parhaillaan haastavassa tilanteessa; bruttokansantuote supistuu ja velat ja työttömyys ovat ikävästi noususuunnassa. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan tarkemmin Suomen talouden ankeahkoon nykytilaan!
Taantumaan päin
Suomen talous on menossa hitaasti taantumaan päin – Tilastokeskuksen Kansantalouden neljännesvuositilinpidon tilastojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 2023 heinä-syyskuussa 0,9 % aikaisemmasta vuosineljänneksestä ja jäi 1,2 % vuodentakaisesta lukemasta. EU-alueella bruttokansantuote pysyi heinä-syyskuussa edellisen neljänneksen tasolla, joten Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut erityisen heikkoa.
Tuotanto puolestaan väheni nyt 2023 heinä-syyskuussa 0,9 edelliseen neljännekseen verrattuna ja 0,7 % vuodentakaisesta. Tuotanto supistui viimeisimmällä neljänneksellä erityisesti metsäteollisuudessa, taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialalla ja majoitus- ja ravitsemustoimialalla. Myös rakentamisen ankeat ajat jatkuivat – sen volyymi aleni taas kerran edellisestä neljänneksestä. Ainoat alat, miltä kasvua löytyi olivat metalliteollisuus ja kuljetus ja varastointi.
Isompaa kuvaa katsellessa vuodessa eniten tuotanto on supistunut metsäteollisuudessa, missä on menty pahasti metsään – tuotannon volyymi on vähentynyt vuodentakaisesta noin 16 %. Se näkyy esimerkiksi lomautusten määrän kasvuna; esimerkiksi UPM on ilmoittanut mahdollisista lomautuksista, jos toimintaympäristön epävarmuus jatkuu. Myös metsäyhtiöiden tulokset ovat romahtaneet vuodentakaisesta; UPM.llä liikevoitto supistui 72 % vertailukaudesta 220 milj. euroon vertailukauden 779 mij. eurosta, Stora Ensolla 96 % 21 milj. euroon edellisvuoden 527 milj. eurosta ja Metsä Boardilla 87 % 51 milj. euroon edellisvuoden 391 milj. eurosta.
Tilastokeskuksen viimeisimpien tilastojen mukaan myös kansantalouden kysyntä väheni laajalla rintamalla vuoden 2023 kolmanneksella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna 1,2 %. Käytännössä julkiset ja yksityiset kulutusmenot sekä investoinnit pienentyivät. Viennin volyymi laski 1,8 % ja tuonnin 3,2 edellisestä huhti-kesäkuun neljänneksestä. Yksityinen kulutus puolestaan supistui 0,6 % ja julkiset kulutusmenot 2,7 edellisestä neljännekseksestä. Investoinnit laskivat nyt 1, 5 % edellisestä neljänneksestä ja erityisesti investoinnit talorakennukseen vähenivät selvästi.
Työllisyystilanne
Myös työllisyystilanne kärsii taantuman vaikutuksesta – 2023 heinä-syyskuussa työllisten määrä väheni 0,6 % edellisestä vuosineljänneksestä. Työllisten määrä supistui noin 25 000 henkilöllä tällä ajanjaksolla huhti-kesäkuun vertailuaikaan verrattuna. Työttömyysaste oli puolestaan kolmannella kvartaalilla 6,9 % eli sen nousi hieman edellisvuoden 6,7 %:sta.
Vuoden kuluessa työllisyys on heikentynyt erityisesti rakentamiseen liittyen; Tilastokeskuksen mukaan nyt 2023 heinä-syyskuussa rakennusalan työllisiä oli noin 198 500 henkilöä – huhti-kesäkuun vuosineljänneksestä rakennusalan työllisyys vähentyi noin 9000 henkilöllä. Puolestaan vuodessa työllisten määrä on vähentynyt noin 7 % eli 14 500 henkilöllä tällä alalla.
Velkaa riittää
Suomen talous on tällä hetkellä velkaantuneempi kuin koskaan – 10/2023 Suomen valtionvelka oli noin 156 miljardia euroa. Kahdessa vuodessa maamme on velkaantunut noin 26 miljardia euroa – velkalasti kasvoi siis noin 20 % näin lyhyessä ajassa! Velan määrä on jo kuitenkin ollut Suomen taloudelle pitkään noususuunnassa; valtionvelka lähti kasvamaan voimakkaasti vuodesta 2009 finanssikriisin vaikutuksesta.
Syitä tällä pitkäaikaiselle velkaantumiselle ovat erityisesti julkisten palvelujen menojen nousu ja riittämätön kansantalouden kasvu. Julkisten palvelujen menoissa merkittäviä eriä ovat mm. hyvinvointialueiden rahoitus, eläkkeet ja erilaiset sosiaalituet. Kansantaloutemme ei puolestaan ole kasvanut riittävästi mm. heikon tuottavuuskehityksen vuoksi. Lisäksi viime aikoina velkaantumiseen ovat vaikuttaneet voimakkaasti nousseet korkokustannukset.
Kotitalouksilla puolestaan velkojen määrä on lähtenyt laskuun reaalisissa euroissa, mutta jatkui nimellisissä euroissa.Velallisilla asuntokunnilla oli nimellisissä euroissa eli velkamäärissä missä ei huomioida inflaatiota, vuoden 2022 päättyessä keskimäärin velkaa 94 400 euroa – se kasvoi 1.4 % edellisvuodesta. Puolestaan asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat olivat nimellisissä euroissa noin 113 800 euroa – asuntovelat nousivat 2,9 edellisvuodesta.
Suomen talous vaikeuksissa
Totuutta ei voi väistää; Suomen talous on parhaillaan heikoissa kantimissa – kansantalous ajautuu taantumaan, yritysten kysyntä ei vedä, työllisyys heikkenee ja velkamäärätkin jatkavat nousuaan. Nopeaa ratkaisua näihin pulmiin ei löydy, mutta joitakin perustavanlaatuisia ratkaisuja on luotava, jotta saisimme Suomen talouden taas raiteilleen!